Syken matka kohti avointa lähdekoodia
Startti kohti avoimen lähdekoodin siirtymää
Syke (Suomen Ympäristökeskus) on tehnyt siirtymää avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin vuodesta 2019 alkaen. Ajatus avoimen lähdekoodin hyödyntämisestä on herännyt jo vuonna 2015 ja homma nytkähti Sykessä vakavammin liikkeelle vuonna 2019. Syke on ollut siis varsin aikaisin liikkeellä ja suurin työ siirtymän parissa on tehty vuosien 2021–2023 aikana. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen puolesta puhuvat monet hyödyt. Avoimen lähdekoodin myötä mahdollisuudet tietojen ja järjestelmien yhtenäistämiseen kasvavat, räätälöitävyys paranee, lisenssikustannuksia ei ole ja erilaisten standardien sekä INSPIRE-direktiivin vaatimukset ovat paremmin toteutettavissa, muutamia hyötyjä mainitaksemme. Gispon näkökulmasta Syken siirtymä avoimen lähdekoodin ratkaisuihin on valtavan mielenkiintoinen operaatio, ja halusimme haastatella Syken Digipalvelujen yksikön Geoinformatiikkajärjestelmien ryhmäpäällikköä Yki Lainetta aiheesta. Hän toimi projektipäällikkönä Alpakka-projektissa, jonka puitteissa avoimen lähdekoodin paikkatietojärjestelmään siirtyminen toteutettiin.
“Toki tämä on ollut iso muutos laittaa nämä uusiksi, mutta olemme huomanneet kasvavan trendin muissakin organisaatioissa avoimen lähdekoodin käyttöönoton suhteen. Olemme Sykessä tosin olleet jo aikaisessa vaiheessa liikkeellä. Järjestelmäuudistuksen lisäksi siirtymä vaatii myös käyttäjien koulutusta, ja koulutusprosessimme onkin käynnissä. Vielä jonkin aikaa meillä on rinnakkaiset järjestelmät käytössä eli siirtymä ei vielä aivan ole täydellinen.” Kertoo Yki.
Prosessi etenee tuen siivittämänä
Päätös siirtyä avoimen lähdekoodin ratkaisuihin vaati jonkin verran kypsyttelyä Sykessä, mutta prosessiin ollaan oltu tyytyväisiä kokonaisuudessaan. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot eivät aiemminkaan olleet Sykessä vieraita, sillä käytössä on ollut jo pitkään mm. GeoServer INSPIRE-aineistojen ja satelliittiaineistotuotteiden rajapintajulkaisua varten. Vielä tämän ja ensi vuoden ajan Sykessä on QGISin ja GeoServerin kanssa rinnakkain käytössä rajoitetusti kaupalliset tuotteet. Kokonaan avoimen lähdekoodin pariin siirtymiseen on tarvittu ja tarvitaan vielä tukea sekä koulutusta.
“Gispolta olemme saaneet räätälöityä tukipalvelua avoimen lähdekoodin paikkatietoinfrastruktuurin käyttöönottoon. Meillä on myös oman asiantuntijamme tekemiä videotietoiskuja ja olemme käyneet Gispon koulutuksissa. Käymme myös Gispon kanssa säännöllisesti läpi koulutustarvettamme.”
Avoimen lähdekoodin käyttöönotossa on jouduttu miettimään turvallisuusluokitellun datan säilytysratkaisuja ja datan turvallisuuteen panostaminen korostuu entistä enemmän nykyisen maailmantilanteen vallitessa. Sykessä on avoimen lähdekoodin paikkatietoinfrastruktuurin siirtymässä noussut esiin yhä tärkeämpänä esimerkiksi erilaisten haavoittuvuusilmoituksien seuraaminen ja entistä tarkempi päivityksistä huolehtiminen. Avoimen lähdekoodin kanssa joutuu siis vieläkin enemmän paneutumaan turvallisuusluokitellun ja salassapidettävän datan suojaamiseen.
“Vastuuta on tässä meille enemmän kyllä siirtynyt. Tietoturva on kustannuksien lisäksi pidetty mielessä pohtiessamme datan mahdollista viemistä pilveen, mutta tämä asia on tosiaan ollut vasta ihan pohdinnan tasolla. Näitä samoja asioita joutuisi miettimään kaupallisten tuotteiden kanssa.”
“Nyt joudumme aktiivisesti seuraamaan esim. GeoServerin sivulta onko haavoittuvuuksia ilmennyt. Sekin on huono puoli, että haavoittuvuudet tulevat näin julki haavoittuvuuksia mahdollisesti hyödyntäville tahoille eli on toimittava mahdollisimman nopeasti.”
Oikea muutossuunta
Näin ison muutoksen kohdalla ongelmien ennakointi voi olla hankalaa ja kyseessä on koordinoinnin kannalta monen ryhmän työn summa. Aluksi siirtymässä arvelutti resurssien riittävyys, tarvitaanko ihmisiä enemmän ja miten saadaan kiinnitettyä oikeat henkilöt.
Siirtymän haasteeksi Sykessä on koettu ohjelmistojen lisäosien asennukset ja niiden yhteentoimivuus Sykessä käytössä olevissa ohjelmaversioissa, kun on siirrytty pois yhdestä tuoteperheestä. Ylläpidosta on sitä myöten tullut työläämpää ja päivityksistä tulee huolehtia aiempaa enemmän. Toisaalta on hyvä, että uusia ominaisuuksia tulee nopeaan tahtiin. Syke toivoisi myös avoimen lähdekoodin ohjelmistojen dokumentaatioon lisää viilaamista. Avoimen lähdekoodin siirtymä on ollut erittäin iso asia koko organisaatiolle, mutta kokonaisuutena siirtymää pidetään Sykessä oikeana suuntana.
“Tuntuu kyllä, että muutos on otettu hyvin vastaan ja useiden muiden valtion organisaatioiden mukana oleminen on myös helpottanut tätä asian sulattelua. EU:sta on saatu suosituksia avoimen lähdekoodin käyttöönottoon, mikä antaa hyvän selkänojan meille. Olemme saaneet ihmiset mukaan hyvin tähän muutokseen ja oikean valinnan olemme ehdottomasti tehneet!”
Syke on mainio esimerkki siitä, miten isokin organisaatio voi rakentaa infrastruktuurinsa avoimen lähdekoodin varaan. Seuraamme mielenkiinnolla, mitkä organisaatiot lähtevät seuraamaan Syken esimerkkiä!
