Ryhti-kumppanuushankkeen kevätkuulumiset
Meillä on maakuntien Ryhti-kumppanuushanketta yli puoli vuotta takana ja ajattelimme kertoa, mitä kehitystiimin kanssa on saatu aikaan. Takana on jo monta pitkää käyttäjätarinaa, paljon koodia sekä keskusteluja. Nyt alkaa jo loppu häämöttää. Jos et tiedä, mikä Ryhti on, niin tutustu kaavoituksen ja rakennetun ympäristön digitalisaatioon ja sen prosesseihin Syken sivuilta.
Yhdessä Lounaistiedon, Varsinais-Suomen liiton, Uudenmaan liiton ja Kymenlaakson liiton kanssa lähdettiin tuottamaan avoimen lähdekoodin paikkatietoratkaisua maakuntakaavoittajille, jolla voidaan viedä kaavatiedot Ryhti-järjestelmään. Tavallaan asia on varsin simppeli: kaavatiedot viedään kansalliseen järjestelmään samassa muodossa. Käytännössä työ vaatii monta eri vaihetta ja tässä niistä kooste.
- Kaavoittajan työkalun pitää tukea kaavoittajan omia prosesseja ja siksi käyttäjätarpeiden määrittely on erittäin olennaista. Eri kaavatasoilla on hieman erilaiset tarpeet ja ne voivat vaikuttaa työkalun sisältöön.
- Kaavatiedot pitää tuottaa tai muuntaa kansallisen kaavatietomallin mukaiseksi. Jos kaavatiedot tuotetaan alusta asti mallia mukaillen, voidaan kaavoittajan työkalussa hyödyntää suoraan esimerkiksi kaavatietomallin koodilistoja.
- Kunnan tai maakunnan kaavatiedot validoidaan ennen kuin ne viedään Ryhti-järjestelmään. Käytännössä validointi on hyvä tehdä valmiiksi kaavoittajan työkaluun, ja Ryhti tarjoaakin validointiin avoimen rajapinnan, jota voimme käyttää.
- Tietojen siirtäminen Ryhti-järjestelmään vaatii palveluväyläyhteyden hankintaa. Palveluväylä on kansallinen turvallinen tiedonsiirtostandardi. Meidän tapauksessamme päädyimme asentamaan kaavoittajan työkalun tietokannan oheen palveluväyläpalvelimen, joka hoitaa tiedonsiirron Ryhtiin.
- Kaavoittajan työkalussa pitää olla valinta, jolla kaavoittaja päättää, milloin kaava on valmis vietäväksi Ryhtiin. Ensimmäisellä kerralla vietäessä tietokantamme saa Ryhdistä kaavatunnuksen, joka säilyy kaavalla koko sen elinkaaren ajan.
- Vaikka Ryhti-tekeminen on pitkälti datan rakenteellistamista, on visualisoinneilla edelleen tärkeä tehtävä ihmisluettavan kaavan tuotannossa. Kaavasta pitää toimittaa Ryhtiin GeoTIFF-muotoinen kaavan visualisointi ja kaavoittaja itse haluaa varmasti visualisoida kaavatiedot perinteisen kaavakartan tapaan joko pdf:nä tai karttapalvelussa.
Maakuntakaavojen tapauksessa kaavoittajan työkalu löytyy työnimellä Hame-Ryhti GitHubista. Nimi johtaa juurensa Hame-työhön, jossa maakuntakaavoittajat ovat jo pitkään harmonisoineet maakuntakaavoja tiiviissä yhteistyössä. Hame-työn tietomallista otettiin inspiraatiota tämän työn toteutukseen.
Tällä hetkellä valmiina on maakuntakaavoitukseen soveltuva kaavatietomalli sekä QGISillä tehty maakuntakaavoittajan projekti lomakkeineen, jolla tietoja voidaan tuottaa. Tiedot tallentuvat PostgreSQL/PostGIS-tietokantaan. Oleellisena osana toteutusta on pilvipalvelun (AWS) muut mikropalvelut, joilla hoidetaan mm. tietokannan tietomallin päivitykset, koodistojen päivitykset sekä kaavatietojen validointi ja vienti Ryhti-rajapintoihin.
Kesän ajattelimme viettää testiaineistoa tuottaen ja validointisääntöjä läpikäyden. Syksyllä pitäisi olla mahdollista vihdoin saada kaavatieto Ryhtiin.
“Maakuntakaavoittajien näkökulmasta Gispo on kumppanitestauksessa tehnyt hyvää pohjatyötä kehittää avoimeen lähdekoodiin perustuva järjestelmä, jolla tuottaa jatkossa Ryhti-muotoista maakuntakaavaa SYKEn ylläpitämään järjestelmään. Kaavoittajat pitävät tärkeänä, että jatkossakin maakuntakaavaa tehdään yhtenäisellä tavalla. Toiveena on, että eri vaihtoehtoja kaavan toteutukselle vielä testataan ennen lopullisen ratkaisun valintaa. Vuosien saatossa yhtenäisistä työkaluista on ollut paljon hyötyä muun muassa koulutuksissa sekä kollegiaalisena vertaistukena maakuntakaavoittajien kesken.”
-Elina, Henri ja Satu, maakuntakaavoittajat
“Lounaistiedon näkökulmasta QGIS-toteutus mahdollistaa maakuntakaavojen keskitetyn tiedonsiirtoratkaisun kansalliseen Ryhti-järjestelmään. Onnistuessaan työkalu tarjoaa kustannustehokkaan tavan tuottaa Ryhti-muotoista maakuntakaavaa ilman, että jokaisen liiton tarvitsee ylläpitää omaa kaavoituksen tietojärjestelmää.”
-Antti, tietopalvelupäällikkö
“Softakehittäjän näkökulmasta maakuntakaava on kaavoista yksinkertaisimpia, ja siksi sillä oli luontevaa lähteä tekemään PostGIS-muotoista kaavatietokantaa. Myös kaavasanoman luominen siirrettäväksi Ryhti-järjestelmään on yllättävän helppoa, kun tietokanta on valmiiksi suunniteltu Ryhti-yhteensopivaksi! Projekti tarjosi mukavan mahdollisuuden kokeilla, miten kaavoitustyökalu saadaan aikaan QGISillä sekä pilvipalvelusta löytyvillä komponenteilla.”
-Riku, kehittäjä
