QGISin käyttö vesilaitoksilla
QGIS on monille tuttu avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelma, jolla voi saada paljon irti erilaisesta datasta paikkatietoanalyysien, lisäosien ja muiden erilaisten monipuolisten työkalujen kautta. QGISiä hyödyntävät monet eri toimialat omiin tarpeisiinsa, aina maankäytön suunnittelusta arkeologiaan ja kuluttajatutkimuksesta erilaisten infrastruktuurien suunnitteluun. Gispolla on ollut viime aikoina ajankohtaisena toimialana vesilaitokset ja niiden tarpeet avoimen lähdekoodin maailmassa. Sukelletaan siis syvemmin QGISin hyödyntämismahdollisuuksiin vesilaitoksilla!
QGIS vesilaitoksien prosesseissa
QGIS on yksinkertainen ja näppärä ratkaisu erilaisten vesi-infrastruktuurista huolehtivien organisaatioiden tarpeisiin riippumatta siitä, onko vesilaitoksella verkkotietojärjestelmä käytössään tai ei. Vesilaitokset voivat myös hyödyntää olemassaolevien järjestelmien aineistoja erilaisten avoimen lähdekoodin rajapintapalvelujen avulla. Tästä oivana esimerkkinä toimii tekemämme projekti Kymen Veden vesilaitokselle. Hyviä QGISin työkaluja vesilaitoksille ovat esimerkiksi erilaiset georeferoinnin ja visualisoinnin tekniikat. Seuraavaksi perehdymmekin enemmän georeferoinnin ja visualisoinnin saloihin!
Georeferointia QGISillä
QGISillä voi taiteilla yhtä sun toista visualisointia ja analyysia, ja yksi näppärä ominaisuus on georeferointi! Georeferoinnissa kiinnitetään rasterikuva (esimerkiksi skannattu paperikartta tai vektoriaineisto (esimerkiksi CAD piirustus) koordinaatistoon. Georeferoitavalle aineistolle osoitetaan vastinpisteet toiselta karttatasolta. Tämän jälkeen aineisto voidaan muuntaa oikeaan paikkaan. Georeferointi on yksinkertaisimmillaan ainoastaan lähtöaineiston kiertoa ja siirtämistä oikeaan sijaintiin. Mutta jos esimerkiksi lähtöaineistona ollut paperikartta on venynyt tai sen taustalla ollut koordinaattijärjestelmä on ollut huonolaatuinen, voidaan georeferoinnissa korjata myös näitä virheitä.
Vesilaitokset voivat parantaa omia päätöksentekoprosessejaan, tiedon analysointia ja infrastruktuurin hallintaa georeferointia hyödyntäen. Georeferointi mahdollistaa esimerkiksi pumppaamoiden, kaivojen, vesijohtojen ja muun vesihuollon infrastruktuurin tarkemman paikantamisen kartalle. Vesilaitokset voivat georeferoinnin avulla paikantaa myös vanhoja kartta-aineistoja kartalle ja näin saada tietoa vanhoilla kartoilla näkyvien mahdollisten vesi-infrastruktuurien sijoittumisesta, maaston muodoista ja esimerkiksi vanhojen vesialueiden paikantumisesta nykypäivän kartalle.
Alla olevassa georeferoinnin esimerkissä Helsingin kaupunginarkiston vanha Helsingin vuoden 1909 asemakaava on georeferoitu vastaamaan todellista sijaintiaan.
Visualisointia QGISillä
QGISistä voivat vesilaitokset hyötyä myös erilaisten visualisointi- ja luokitteluominaisuuksien avulla. QGISissä on helppoa tehdä esimerkiksi erilaisia luokiteltuja teemakarttoja myös rajapinnalta haettujen aineistojen kautta. Alla on esimerkkinä luokiteltu ja visualisoitu Helsingin Seudun Ympäristöpalvelujen WFS-aineisto erilaisista rakennuksista ja niiden sijoittumisesta suhteessa hulevesiviemäröityihin alueisiin Helsingin Herttoniemessä. Jo yhdellä katsauksella kartasta voi saada selkeän käsityksen, mitä informaatiota se sisältää ja kertoo! QGISissä saa myös helposti liitettyä karttaesitykseen sopivan taustakartan esimerkiksi QuickMapServices-lisäosan avulla.
Yhteenveto
QGIS soveltuu siis monenlaisiin luokitteluihin, visualisointeihin ja analyyseihin, joiden avulla vesilaitokset voivat saada paikkatiedostaan kaiken hyödyn irti! QGISin käyttö onnistuu vaivattomasti vain asentamalla ohjelmisto käyttöön ilman pelkoa yllättävistä kustannuksista. QGISiä myös kehitetään jatkuvasti ja suunnitellusti. Kannattaa tutustua myös Gispon monipuoliseen kurssitarjontaan tai laittaa meille viestiä, jos mikä tahansa asia jäi mietityttämään. Me autamme mielellämme!
