QGIS-pohjainen ilmakuvarekisteri tehostaa ilmakuva-aineistojen käsittelyä merkittävästi
Maanmittauslaitoksen ilmakuvarekisterin uusin versio, jota Gispo on ollut mukana kehittämässä, on otettu alkuvuodesta tuotantokäyttöön. Uusimmassa versiossa ilmakuvien pysyväisarkisto muodostaa kiinteän osan järjestelmää ja mahdollistaa näin ilmakuvien metatietojen sekä itse ilmakuvien saumattoman yhteiskäytön tuotannon ja arkiston välillä.
Uuden ilmakuvarekisterin kokonaisratkaisun ydin on ollut PostGIS-tietokanta ja sen QGIS-lisäosana toteutettu käyttöliittymä. Tietokannassa on noin 1,3 miljoonan ilmakuvan metatiedot koskien kuvattuja alueita, kuvauslentoja sekä itse ilmakuvia ja niiden yhdistelmistä tehtyjä ortokuvia. Nyt käyttöliittymän avulla päästään käsiksi metatietojen lisäksi myös itse ilmakuvien pysyväisarkistoon.
Turun kaupunki vuonna 2023 kuvattujen ilmakuvien perusteella tehdyssä ortokuvassa.
Ortokuvia voi ladata maksutta Karttapaikan tiedostopalvelusta.
Rajapinta yhdistää ilmakuva-aineiston ja sen metatiedot toisiinsa
Ilmakuvarekisterin uusin tuotantokäyttöön otettu osa on ilmakuvien pysyväisarkisto, jossa taltioidaan varsinainen ilmakuva-aineisto. Pysyväisarkistolla oli aikaisemmin oma irrallinen käyttöliittymänsä, ja kuva-aineistoja sekä niitä koskevaa tietoa tallennettiin eri prosesseissa eri paikkoihin. Uuden, ilmakuvarekisterin käyttöliittymästä hyödynnettävän rajapintaratkaisun avulla ilmakuvat on mahdollista viedä pysyväisarkistoon samasta käyttöliittymästä kuin, missä niiden metatietojakin hallinnoidaan. Rajapinnan kautta voidaan samaan tapaan myös hakea ilmakuva-aineistoa metatietojen perusteella.
QGIS-käyttöliittymä säästää usein päivien työn
Suuren tietovarannon tehokasta hyödyntämistä varten ilmakuvarekisterille tarvittiin käyttäjiä mahdollisimman hyvin palveleva, selkeä ja moderni käyttöliittymä. Koska kyseessä on nimenomaan paikkatietoaineiston hallinnointiin tarkoitettu ammattilaisjärjestelmä, QGIS tarjosi käyttöliittymälle erinomaiset lähtökohdat. Paitsi että QGIS tarjoaa jo perustoiminnallisuuksiensa puitteissa paljon valmista, kehitystyössä käytettiin jonkin verran myös avoimen kehittäjäyhteisön tekemiä pieniä komponentteja.
Käyttöliittymä toteutettiin QGIS-lisäosana, jonka avulla käyttäjä voi yhdistellä aineistoja eri lähteistä, tehdä monipuolisia hakuja ilmakuvien metatietoihin ja nyt viimeisimmässä vaiheessa myös hakea niiden perusteella kuvia pysyväisarkistosta. Käyttöliittymässä voi myös georeferoida historiallisia ilmakuvia. Toiminto on välttämätön historiallisten ortokuvien tuotannossa. Monipuolisten toiminnallisuuksien avulla ja niitä yhdistelemällä käyttäjä voi usein säästää jopa päivien työn aiempiin, eri järjestelmien ja paperilappusten välillä tapahtuviin työvaiheisiin verrattuna!
MML:n demovideolla näytetään miten ilmakuvarekisteristä voidaan metatietojen perustella hakea pysyväisarkistossa olevia ilmakuva-aineistoja.
QGIS-lisäosalla saatiin toteutettua vakaa ja monipuolinen käyttöliittymä, joka ei vähästä hätkähdä. Ympäristö toimii MML:n Citrix-palvelimella, joka jaksaa hyvin pyörittää suuriakin aineistomääriä.
Hyödyt käytettävissä nyt vuosiksi eteenpäin
Ilmakuvarekisteriä on kehitetty Maanmittauslaitoksella reilun kahden vuoden ajan. Työ on sisältänyt paljon määrittelytyötä sekä vanhojen tietokantojen rakenteiden läpikäyntiä ja siivoamista. Työtä on tehty Maanmittauslaitoksen sisälle kootun tiimin voimin, jossa myös Gispo on ollut mukana. Johtava asiantuntija Mikko Sippo MML:ltä toteaa, että etenkin työn alkuvaiheessa Gispon asiantuntijat olivat erittäin keskeisessä roolissa. Myös Gispolta mukana ollut Jaakko Lehto kehuu projektia opettavaiseksi ja sanoo itsekin saaneensa siitä monia uusia taitoja ja ideoita.
Kehitystyötä läheltä seurannut Sippo kiittelee sekä kehitystiimiä että kollegoita hyvästä sitoutumisesta yhteiseen projektiin, jonka uskotaan helpottavan ilmakuviin liittyvää työtä vuosiksi eteenpäin. Vaikka tehtävää on ollut paljon ja se on usein tuntunut tulevan oman “varsinaisen” työn päälle, kaikki ovat jaksaneet olla hyvin hengessä mukana ja opetella uusiakin ajattelu- ja toimintatapoja matkan varrella.
Juuri tällä hetkellä järjestelmässä ei nähdä seuraavia isompia kehitystarpeita, vaan nyt keskitytään käyttöönottoon. Jatkokehitystarpeita ja -ideoita tulee varmasti eteen, mutta nyt voidaan hetken aikaa vain nauttia tehdystä työstä, Mikko Sippo toteaa tyytyväisenä.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.
