Palvelualue- ja saavutettavuusanalyysit – “Tampereen ratikka” ja pysäkkien saavutettavuus
Maailman ja Suomen urbanisoituessa ihmisten, työpaikkojen ja muiden kohteiden saavutettavuuden analysointi nousee kasvavaan merkitykseen. Esimerkiksi uusien asuinalueiden suunnittelu ja toimipaikkasuunnittelu vaativat suurta panosta saavutettavuusanalysoinnin näkökulmasta.
Saavutettavuus kaupungeissa on asia, joka puhuttaa ja mietityttää: se tulee usein vastaan ihan arkipäiväisissä keskusteluissa. Omassa arkipäivässäni saavutettavuus tuli vastaan esim. muutama kuukausi takaperin, jolloin vierailin opiskelukaupungissani Tampereella. Saapuessani kaupunkiin yllätyin ilokseni, kuinka ratikkaprojekti oli edennyt kohti loppukiriään. Samaisena päivänä ystävieni kesken keskustelimme vielä uuden raitiolinjan saavuttamista kaupunginosista ja kaupungin yleisestä kasvun suunnasta ja kehityksestä. Tässä valossa innostuin analysoimaan raitiotiepysäkkien saavutettavuutta R-ohjelmointiympäristössä pohjadatana OpenStreetMap (OSM), ja sainkin mitä mielenkiintoisimpia karttoja ja numeroita nähtäväkseni.
Laskin myös Tampereen kaupungin avoimen datan avulla asuinrakennuksien suhdetta saavutettavuusvyöhykkeisiin. Muun muassa huoneistojen määrästä nousi esille hyvinkin alustavia, mutta sitäkin mielenkiintoisempia tuloksia:
Tämänkaltaisien kokeellisten analyysien loppuunvieminen ohjaisi toimeenpanopolitiikkaa ja yksityisen sektorin päätöksiä merkittävästi. Yllä olevaan analyysissa tarkasteltiin aikaetäisyyttä kävellen raitiolinjan pysäkkeihin. Prosenttiosuus-tieto kuvastaa taas kunkin aikaetäisyys-vyöhykkeen sisäänjäävien huoneistomäärän suhdetta koko datasetin yhteenlaskettuun huoneistomäärään.
Liiketoimipaikkasuunnittelun, logistiikan ja kaupunkisuunnittelun sekä lukuisten muiden toimialojen keskiöstä löytyvät nämä saavutettavuuden dilemmat, joiden ratkaisemiseen nykypäivänä löytyy mittavasti erilaisia teknologisia työkaluja. Yllä olevien analyysien tapaan voitaisiin analysoida esimerkiksi työpaikkojen saavutettavuutta tai vaikkapa eri kulkumuotoja edustavien sähköpotkulautojen tai sähköpyörien markkinapotentiaalia.
Lisäksi huomionarvoista on globaali paine kestävän kehityksen arvoihin ja tavoitteisiin perustuvaan kaupunkisuunnitteluun, jonka ytimessä nämä kaupunkien tie- ja katuverkkoa analysoivat työkalut ovat. Ilmastotavoitteet ovatkin kasvavasti myös suomalaisten kaupunkien tavoiteilmapiirissä. Tästä esimerkkinä viime vuonna yhteistyössä Tampereen kaupungin, Ubigu Oy:n, Tietotakomo Oy:n kanssa toteutettu konsultointihanke liittyen maankäytön suunnittelun ilmastotyökaluun.
Nykypäivänä avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot tarjoavat tähän oivia ratkaisuvaihtoehtoja. Gispossa käytämme tapauksesta riippuen eri ohjelmistoja saavutettavuuden analysoimiseen. Muun muassa paikkatietokanta PostGIS tarjoaa pgRouting-laajennoksineen ratkaisun järeisiin, jatkuvaa automatisointia vaativiin järjestelmiin reitin suunnittelun ja optimoinnin sekä saavutettavuusanalyysien toimittamiseksi. Gispossa olemme toimittaneet työpajoja ja konsultointihankkeita pgRoutingin käyttöönottoon.
Tämän lisäksi reititysmoottorit GraphHopper ja OSRM tarjoavat myös näppäria ratkaisuja nimenomaan OpenStreetMapin (OSM) hyödyntämiseen pohjadatana. Voit lukea GraphHopperin käytöstä kollegani Mikaelin kirjoittamasta blogauksesta liittyen kaupunkipyörähaasteeseen, jossa hän pohti optimaalisien reittien suunnittelua. Blogi siitä löytyy tästä.
Myös kollegani Topi on kirjoittanut blogauksia GraphHopperin käyttöön. Katsasta nekin, ja käy testailemaan aineistollasi: Animated routes with QGIS.
Python- ja R-ohjelmointiympäristöihin on tehty lähivuosien aikana kirjo kirjastoja, joilla saavutettavuuden analysointi on helpottunut. Näistä mainittakoon:
Jos saavutettavuutta analysoivia työkaluja tarkastelee kokonaisvaltaisesti teknisestä näkökulmasta, näyttää siltä, että kaupunkisuunnittelun asiantuntijat ympäri maailmaa etsivät nyt työkaluja, jotka pystyvät:
- Skaalautumaan kasvavien datamäärien mukaisesti
- Tukevat automatisoituja skripti-pohjaisia työprosesseja
- Pohjautuvat joustavasti eri datasetteihin, kuten OpenStreetMapiin
Tätä kehitystä olemme seuranneet mielenkiinnolla lähivuosien aikana asiakkaidemme kanssa Gispossa.
Jos saavutettavuuteen ja reitinsuunnitteluun liittyvät ongelmat ovat lähellä kiinnostuksenkohteita, niin tervetuloa pyörittelemään keskusteluaihioita meidän gispolaisten kanssa. Olkaamme yhteyksissä (santtu@gispo.fi, puh. 040 1380288)!
