Julkaistu 16.4.2024

Paikkatiedon avoimet ratkaisut Myrskyllä

Paikkatietoa hyödynnetään monilla aloilla ja yksi kiinnostava ala, jolla näemme paikkatiedon hyödyntämisen lisääntyneen on energia-ala. Siellä paikkatietoa käytetään esimerkiksi hankkeiden suunnittelussa ja hankeviestinnässä. “Käytämme paikkatietoa hankkeidemme koko elinkaaren ajan”, sanoo Myrsky Energian paikkatietoasiantuntija ja hankekehittäjä Saku Saarimaa. 

Myrsky on suomalainen tuulivoimaan ja aurinkovoimaan keskittyvä energiayhtiö. Yhtiön kasvu on ollut nopeaa ja sen myötä myös paikkatietojen hallinnan ja siihen liittyvän osaamisen tarve on kasvanut. Gispon ja Myrskyn yhteistyö alkoi pienellä työpajalla, joka järjestettiin Location Innovation Hub:n puitteessa. Työpajassa tunnistettiin, mitä arvoa paikkatiedot tuovat Myrskylle toiminnan eri osa-alueilla. Tämän jälkeen myrskyläisille järjestettiin Johdanto paikkatietoon ja QGISin käyttöön -koulutus. Koulutuksen myötä osaamista kertyi ja paikkatiedon perusteiden lisäksi osallistujille avautui QGISin monipuolisuus työkaluna.

Saarimaa kertoo, että he käyttävät QGISiä ja paikkatietoja monessa tehtävässä. Esimerkiksi tuulivoimahankkeen alussa sitä käytetään suunnitteluun. Hyvän sijainnin löytäminen hankkeelle edellyttää lukuisten aineistojen ja työkalujen hyödyntämistä. QGISin graafinen mallintaja tuo tehokkuutta analyyseihin, sillä sen avulla on mahdollista luoda malleja, jotka ajavat aineistoille monta työkalua ja analyysiä kerralla. Käytettävät aineistot ovat pitkälti avoimia ja Suomen lukuisat avoimet paikkatietoaineistot saavat kiitosta Saarimaalta (sekä meiltä Gispolta!).

Uusien alueiden kartoittamisen ja olemassa olevien hankkeiden suunnittelun lisäksi QGISiä käytetään Myrskyllä infrastruktuurin suunnittelussa. QGISissä suunnitellaan esimerkiksi tielinjauksia sekä hankkeen sisäistä ja ulkoista sähkönsiirtoa. 

QGISin tehokäyttäjiä Myrskyllä on viidestä kymmeneen henkilöä, satunnaisia käyttäjiä löytyy myrksyläisistä useita. Analyysityökaluja käytetään paljon, esimerkiksi erilaisten vyöhykkeiden ja buffereiden luominen on keskeisitä työkaluja. Paikkatiedolla on myös tärkeä tukirooli hankeviestinnässä. Karttoja tarvitaan lukuisiin käyttötarkoituksiin. Saarimaan mukaan kartoilla on tärkeä rooli hankkeisiin liittyvässä sisäisessä viestinnässä. Kun pitää keskustella vaikkapa uuden hankkeen sijainnista tai muutoksista suunnitelmissa, on se helpompi tehdä karttojen avulla. Hankeviestinnässä kartat konkretisoivat hankealueita. Ulkopuolisille tahoille esitellään hankkeisiin liittyviä suunnitelmia, ja niiden taustalla olevia selvityksiä ja mallinnuksia. Tällöin karttoja katsovat esimerkiksi kuntatyöntekijä, konsultti ja maanomistaja. 

Paikkatietoa kertyy yhden hankkeen aikana paljon, ja sen toimiva hallinta on tärkeää. Monesti on tarpeen siirtää paikkatietoaineistoa joko työntekijältä toiselle tai ulkopuoliselle konsultille. Silloin Saarimaa on suosinut GeoPackage-tiedostomuodon käyttöä, ja sitä käytetäänkin nyt paljon Myrskyllä. GeoPackagen vahvuuksina Saarimaa nostaa esiin projektin, tyylien ja aineistojen tallentamisen samaan tiedostoon, sekä käytettävyyden Selain-paneelin kautta QGISissä. 

Myrsky on siis löytänyt tehokkaan työkalun paikkatiedon hallintaan ja analysointiin: QGIS. Paikkatiedon hyödyntämisellä on suuri merkitys tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden suunnittelussa sekä niihin liittyvässä hankeviestinnässä. Myrskylle QGIS ei ole vain työkalu, vaan keskeinen osa päivittäistä toimintaa, joka tukee yrityksen kasvua ja kehitystä energia-alalla.

myrsky
QGIS, GeoPackage ja avoimet aineistot ovat kaikki Myrskyllä käytössä, kertoo paikkatietoasiantuntija Saku Saarimaa. Kuva: Emil Ehnström.

Profiilikuva

Emil Ehnström

Emil Ehnström on maantieteen FM, joka osaa paikkatietosanoja kolmella kielellä (suomi, ruotsi, englanti). Ongelmien ratkominen QGISin ja Pythonin avulla sekä paikkatiedosta puhuminen yleisölle ovat Emilin lempipuuhia. Vapaa-ajalla hänet voi nähdä omalla kotisohvallaan kirja kädessä.