Julkaistu 1.9.2020

Oskari – oppeja avoimen lähdekoodin projektista

Olen saanut toimia yhden hienon avoimen lähdekoodin projektin viestinnän tukena nyt kolme vuotta ja viimeistä viedään! Tavallaan nyt on helpottunut ja silti haikea fiilis.

Taustalla projektissa on aito innostus ja usean organisaation ihailtava sitoutuminen avoimen lähdekoodin tuotteen tuottamiseen: paljon ideoita, toiveita, tarpeita ja eri alojen erikoisosaamista. Ja superhyviä paikkatieto-osaajia! Kehittämisryhmästä on muodostunutkin vertaistukiryhmä toisilleen kaikissa paikkatietoalan asioissa. 

Kolmessa vuodessa projektista on kehkeytynyt avoimempi, monipuolisempi ja sen käyttö on laajentunut maailmalle. Ja se on koko yhteisön ansiota. Ehkä paras tunnustus oli yhteisön saama ProGIS ry:n palkinto viime vuoden paikkatietomarkkinoilla. Se yllätti ja lämmitti sydäntä. 

Samalla kun näen, että projekti on edennyt huimasti ja alkanut enemmän ja enemmän toimia avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti, toivon samalla että asioita olisi tapahtunut vieläkin enemmän. Ja että itse olisin ehtinyt tehdä enemmän. Muutamaa asiaa, jotka olivat jo syksyllä 2017 työlistalla, ei ole saatu vieläkään toteutettua. Yksi niistä on OSGeo Foundationin hautomosta valmistuminen. En edelleenkään tiedä miksi näin on, tarvittavat avoimuuden toimenpiteet on suoritettu ja raportoitu, mutta asia ei etene OSGeon hallituksessa. Ehkä asia on enemmän kiinni resursseista ja ajasta, kuin koodista. Koen, että avoimen lähdekoodin projekteissa kansainvälisyyteen puskeminen olisi kaikkien yhteisön jäsenten tehtävä, jolloin projektin vakuuttavuus on vakaammalla tasolla.

Tuotetta ei ole vielä aivan täysillä lähdetty viemään eteenpäin minkään yrityksen toimesta, vaikka hyviä keissejä jo näkyykin maailmalla. Sen avulla saisi todella helposti toteutettua esimerkiksi SAAS-palvelun, jota voisi myydä eri asiakkaille sellaisenaan tai kustomoida asiakkaan tarpeisiin. 

Kolmas huoli projektin osalta on Markkinat. Alalla on useita avoimen lähdekoodin karttapalvelujärjestelmiä, joilla on jokaisella hieman erilainen lähestymistapa paikkatietojen esittelyyn. Toisaalta juuri kuulin, että yhdessä projektissa oli käynyt läpi toistasataa alustaa ja päädytty tähän vaihtoehtoon sen toiminnallisuuksien ja vakaan yhteisön ansiosta. Asiakkailla ja toimittajilla on siis mahdollisuus valita useasta tuotteesta oman tarpeensa mukaan. Tämä on hyvä, mutta kilpailu on kovaa. Siksi tuotteella pitää olla hyvä brändi ja sitä pitää myös myydä aktiivisesti.

Paras paikka viedä esille asiaa on ollut kansainväliset FOSS4G konferenssit. Ehkä sinne taas joskus päästään. Sitä ennen pitää tavata virtuaalisesti ja huudella somekanavilla. Sekin auttaa.

Uskon, että tuotteella on potentiaalia. Se tukee OGC:n standardeja, se on stabiili ja sitä kehitetään aktiivisesti eteenpäin. Sen kehittäjäkunta on laajentunut vuosien aikana mukavasti. Sitä kehitetään hienosti avoimen lähdekoodin periaatteiden mukaisesti. Sen paras ominaisuus on julkaistava karttanäkymä, johon loppukäyttäjä voi valita omia aineistojaan ja palveluntarjoajan aineistoja ja upottaa se vaikka oman urheiluseuran sivuille. Sitä voi räätälöidä minkä näköiseksi vain. 

Sen tarina alkoi noin kymmenen vuotta sitten, kun Suomelle tarvittiin kansallista geoportaalia, lähes alusta asti oli selvää, että projekti tehdään avoimen lähdekoodin komponentteja hyödyntäen. Samalla huomattiin, että muutama muukin organisaatio voisi tarvita omaa paikkatietoportaalia. Lopulta koko projekti avattiin avoimella lisenssillä. Itse olin innolla ottamassa sitä käyttöön edellisessä työpaikassani jo vuonna 2014. Nyt Suomessa on kymmeniä organisaatiokohtaisia Oskari-pohjaisia palveluita ja varmasti satoja niistä tehtyjä karttajulkaisuja eri sivustoilla. 

Olen joskus sanonut, että avoimen lähdekoodin projekteissa tärkeintä ovat ne taustatarinat ja ihmiset, jotka kylmän softan takana ovat. Tämän softan takana on niin monta ihanaa tyyppiä, että lista veisi varmasti muutaman sivun tilaa. Softa ei olisi mitään ilman Janeja, Timoja, Samia, Rinaa, Minnoja, Mattia, Markoja, Lari-Pekkaa, Henna-Kaisaa, Elinaa, Nataliaa, Annaa, Outia, Jaakkoa, Jaria, Jarnoa, Jussia, Haflidia, Miskaa, Tuulia, Ailaa, Eevaa, Ekiä, Markkua ja Jenniä ja monenmonta muuta! 

Kiitos, että sain tehdä viestintäkoordinaattorin hommia ja varmasti vielä Oskarin parissa puuhastellaan jatkossakin!

Profiilikuva

Sanna Jokela

Sanna Jokela on Gispo Suomen toimitusjohtaja sekä maantieteen FM, jota kiinnostaa erityisesti avoimen lähdekoodin ja avoimen datan verkostot ja yhteistyö, karttojen teko sekä laajat paikkatietojen yhteiskäyttöisyyteen liittyvät projektit. Sanna harrastaa mm. sisustamista ja puutarhailua.