Maakuntakaavan visualisointi QGISillä
Avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot kasvattavat suosiotaan huimaa vauhtia ja niitä voidaan hyödyntää laidasta laitaan useisiin eri käyttötarkoituksiin. Gispo sai haasteen Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta; voiko QGISillä tehdä samanlaista kaavakarttaa kuin kaupallisella vastineella. Tietysti tartuimme haasteeseen ja teimme harjoituksen Pohjois-Karjalan maakuntakaavan visualisoinnista QGISillä. Tähän blogipostaukseen on koottu työn eri vaiheet ja tulokset.
Harjoituksessa käytettiin mallina Pohjois-Karjalan maakuntakaavan kaavayhdistelmän pdf-karttaa. Kiitos myös Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maankäyttöasiantuntija Heikki Viinikalle haasteesta ja kommenteista.
Ennen kuin mennään itse asiaan, niin esittelen itseni pikaisesti. Olen Anni ja toimin Gispolla harjoittelijana tämän kesän. Opiskelen parhaillaan geoinformatiikan maisteriohjelmassa Itä-Suomen yliopistossa ja harjoitteluni myötä pääsen hyvin soveltamaan yliopistossa oppimiani asioita sekä tietysti oppimaan rutkasti myös uutta. Tämä projekti oli itselleni todella hyvää harjoitusta, sillä pääsin tutustumaan tarkemmin QGISin eri visualisointityökaluihin ja opin monenlaisia kikkoja. Pääsin siis toden teolla sukeltamaan QGISin monipuolisiin mahdollisuuksiin näin kaavojen visualisoinnin kautta!
“Olen laatinut maakuntakaavaa kohta kymmenen vuotta ja kuten varmasti monessa muussakin työssä, omat työskentelytavat urautuvat todella helposti, eikä arkityössä ole aina aikaa tai resursseja miettiä uudistautumista. Keväällä Gispo kävi vierailuilla Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toimistolla ja keskustelimme maakuntaliiton ja Gispon ajankohtaisista asioita. Keskusteluissa Gispon Sanna ehdotti, että he voisivat laatia maakuntakaavan visualisoinnin QGISillä Pohjois-Karjalan maakuntakaava-aineistoa hyödyntäen. Tätä tarjousta ei kannattanut ohittaa. Muutamien viikkojen päästä vierailusta muistui mieleeni, että tätä Gispon yhteistyötä olisi muuten hyvä viedä eteenpäin. Vaan enpä kerennyt ottaa Gispoon edes yhteyttä, kun Annilta jo tulikin sähköpostia, jossa oli mukana valmis harjoitustyö! Oma-aloitteista ja nopeaa toimintaa.”
– Heikki Viinikka
Työvaiheet
Alkuvalmistelut
Aluksi latasin kaava-aineiston Lounaistiedon avoimen datan lataussivulta ESRIn filegeodatabase-muodossa. Alun perin tarkoituksenani oli käyttää Lounaistiedon ATOM-syötettä datan lataamiseksi, mutta syöte ei ikävä kyllä toiminut. Raportoin tästä Lounaistiedolle ja he lupasivat selvittää ongelman. Data piti sisällään kaava-aineiston, jossa oli eriteltynä polygon-muodossa kaavan ulkoraja, aluevaraukset ja osa-alueet. Data sisälsi myös piste- ja viiva-aineistot. Visualisointia helpottamaan latasin Gispon QGISille luodun yleiskaavan visualisointipaketin, josta sain maakuntakaavallekin sopivia valmiita kaavasymboleja helpottamaan visualisointityötä.
Kaavapalan ja aineiston rajaaminen
Maakuntakaavassa on todella paljon dataa ja se käsittää koko Pohjois-Karjalan maakunnan, joten tata harjoitusta varteen kaavaa päädyttiin rajaamaan pienemmälle alueelle, jotta sen tarkastelu ja käsittely olisi helpompaa. Rajasin kaavasta oman palasen Joensuun kaupunkialueelle QGISissä. Avasin tasot-valikosta toiminnon “luo taso” ja valitsin luo uusi shapefile taso. Nimesin tason ja asetin koordinaattijärjestelmäksi saman, joka on itse projektissa eli ETRS89/TM35FIN. Napsautin QGISin editointitilan päälle ja valitsin toiminnon “lisää monikulmiokohde”, jotta pääsin piirtämään tasolle nelikulmion käytettäväksi kaavapalan rajana. Näin kaavapala rajautuu mahdollisimman siististi. Rajasin kaavapalani Joensuun kaupunkialueelle.
Tulihan tähän tietenkin saada mukaan myös kaikki tuon rajatun alueen datat, eli aluevaraukset, osa-alueet, pisteet ja viivat. Tämä onnistui näppärästi QGISin vektoritason leikkaustyökalulla. Datat leikattiin juuri luodulla rajaus-tasolla. Tehokkainta oli tehdä tämä leikkauksen eräajona, jotta kaikki datat sai rajattua samalla kertaa tälle valitulle alueelle. Datat tallennettiin uusina leikattuina datoina. Toin QGISiin tyylien hallinnan kautta aiemmin mainitsemani yleiskaavan visualisointipaketin, niin pystyin sujuvasti aloittamaan visualisoinnin.
näppärästi Leikkaa-työkalussa eräajona.
Visualisointi
Sitten päästiin asian ytimeen, eli visualisoinnin pariin! Ensimmäisenä visualisoin maakuntakaavapalasta osa-alueet ja aluevaraukset. Luokittelin molemmat tasot perustuen kuvaus-sarakkeeseen, josta selviää, mitä mikäkin osa-alue tai aluevaraus edustaa, eli esimerkiksi onko alue suojelualue, puolustusvoimien alue tai vaikkapa peltobiotalousalue. Visualisoin nämä luokat ensin sopivilla yleiskaavan symboleilla ja pyrin muokkaamaan niistä tismalleen samannäköiset kuin alkuperäisessä maakuntakaavassa. Luokituksessa ääkköset näyttävät hieman hassuilta, koska tietolähteen koodaus olisi pitänyt tehdä eri tavalla sen ollessa nyt UTF-8. Yritin muokata tietolähteen koodausta jälkikäteen, mutta sitä ei valitettavasti pystynyt muuttamaan enää jälkikäteen asetuksista. Merkistön koodisto olisi pitänyt asettaa oikeaksi siis jo heti aineistoa ensikerran QGISiin tuotaessa.
Yksi merkittävä asia, joka tuli saada tähän kaavapalaan mukaan oli nimiöinnit. Nimiöinnit sain taituroitua näkyviin niin, että poistin ensiksi yleiskaavan visualisointipaketin mukana tulleet kirjainsymbolit ja laitoin tilalle kaavalyhenteet käyttämällä QGISin yksinkertaista nimiöintiä. Arvoksi asetin attribuuttitaulukosta sarakkeen “kaavaMerkL”, jossa on tieto kaavamerkinnän kirjaintunnuksesta. Aluevarauksissa esimerkiksi suojelualueiden kirjaintunnus on SL.
Toisessa vaiheessa visualisoin viivat ja pisteet. Viivojen visualisointi meni sutjakkaasti samalla kaavalla kuin osa-alueiden ja aluevarausten visualisoinnit. Toisaalta näissä viivojen visualisoinneissa piti soveltaa eniten, jotta sain viivat näyttämään samalta kuin alkuperäisessä maakuntakaavassa. Jouduin siis käyttämään valmiin visualisointipaketin sijaan enemmän QGISin omia valmiita symboleja, joita sitten muokkasin ja yhdistelin, jotta sain alkuperäistä maakuntakaavaa vastaavat visualisoinnit tehtyä. Tämä onneksi onnistuikin oikein mallikkaasti!
Tasoista viimeisenä visualisoin pisteet ja pisteidenkin osalta luokitus sujui samalla tavalla kuin aiempien tasojen. Pisteet olivat kuitenkin hieman kinkkisiä, sillä niitä oli hankalampi erotella suoraan, joten turvauduin attribuuttitaulukon apuun. Pystyin attribuuttitaulukon kaavamerkki-sarakkeen avulla erottelemaan, mitä mikäkin piste edustaa. Pisteet luokittelin aiempien tasojen tavoin niiden kuvaus-sarakkeen mukaan. Pisteissä oli esimerkiksi eritelty palvelujen alueet, satama-alueet ja virkistyskohteet.
Pisteiden nimiöinti maakuntakaavaa vastaavaksi edellytti pientä kikkailua, mutta QGISin sääntöpohjaisella nimiöinnillä se onnistui näppärästi!
Lausekkeella sain eroteltua, mihin pisteisiin halusin laittaa nimiöinnit. Loin kuvassa olevan lausekkeen lisäksi vielä kaksi lauseketta lisää satamapisteille sekä teollisuus- ja varastoalueelle ja tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden pisteille. Satamapisteille tein oman lausekkeen, jotta sain niiden fontin valkoiseksi muiden pisteiden mustan fontin sijasta. Teollisuus- ja varastoalueen pisteille sekä tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden pisteille tein oman lausekkeen, koska näissä pisteissä nimiöinnin fontin tuli olla pienempi kuin muissa pisteissä. Sääntöpohjaisen nimiöinnin avulla pystyy siis hyvin luomaan haluamilleen pisteille tietyt nimiöinnit ja visualisoimaan ne esimerkiksi eri värisiksi! Kaikissa näissä pisteiden nimiöinneissä laitoin tilan asetukseksi “Offset from Point”, jotta nimiöinti asettui pisteen sisälle. Nimiöinnin sijainnin asetin vielä niin, että se asettuu aina keskelle pistettä. Pisteiden nimiöintien ja viilausten myötä maakuntakaavapala olikin sitten valmis!
Lopputulos
“Avasin laaditun maakuntakaavan karttapalan ja huomasin, että hyvää työtä Anni on tehnyt. Karttapala näytti hyvin onnistuneelta ja aivan siltä, kuin maakuntakaavan kuuluukin näyttää. Saatesanoiksi hän oli vielä kirjoittanut työvaiheet ja mahdolliset epäselvyydet aineistossa. Työvaiheiden listaaminen toi näkyväksi sen, miten prosessi oli edennyt ja mitä vaiheita se pitää sisällään, joita oli helppo verrata nykyisiin omiin kaavakartan visualisoinnin työvaiheisiin ja pohtia eroja tai ajankäyttöä.
QGIS ei ole itselläni aktiivisessa käytössä, mutta on sillä tavalla tuttu ohjelmisto, että sen perustyökalut ja toiminnallisuudet ovat tiedossa. Mutta mitään valmiita karttatoteutuksia en ole paria aikoinaan opinnoissa tekemääni harjoitusta lukuun ottamatta tehnyt, joten visualisointiin, symboliikkaan ja muuhun ulkoasuun liittyviin toiminnallisuuksiin en ole perehtynyt. Gispon tarjous ja Annin harjoitustyö vastasivatkin juuri tähän tarpeeseen.”
No miltäs se lopputulos näyttää?
Ja kas näin, maakuntakaavan palanen on näppärästi visualisoitu QGISillä! Voimme siis todeta, että QGISillä myös maakuntakaavan visualisointi onnistuu käden käänteessä. QGIS tarjoaa erinomaiset visualisointityökalut ja monia erilaisia lisäasetuksia, jolla visualisoinnista saa juuri haluamansa näköisen.
“QGIS näyttäisi soveltuvan hyvin kaavakartan laadintaan lopullista ulkoasua myöten ja aioin pitää tämän vaihtoehdon jatkossa mielessä. Todettakoon, että ilman Gispon ehdotusta yhteistyöstä, en usko, että itse olisi tullut kokeiltua kaavan laatimista jollain muilla työvälineillä kuin niillä, mihin on tottunut. Olkoon tämä hyvä osoitus, että välillä pitäisi muistaa varata aikaa myös miettiä toimintatapojen kehittämistä ja uudistamista eikä vain urautua tekemään työtehtäviin samalla vanhalla kaavalla.”
Vertailun vuoksi alla vielä kuvakaappaus alkuperäisestä maakuntakaavan kaavayhdistelmästä.
Itselläni ei ollut aiempaa kokemusta kaavojen visualisoimisesta QGISllä ja yleisesti ottaen QGIS osaamistani voisi kuvailla termillä “perusteet”. Tämän harjoituksen myötä sain todella hyvin tutustuttua enemmän QGISiin ja etenkin sen visualisointiominaisuuksiin, jotka ovatkin todella monipuoliset! Myöskin tulee ottaa huomioon, että enemmällä kokemuksella tämä visualisointi sujuisi varmasti vieläkin nopeammin. Kun saa vähänkin tuntumaa visualisointiin, niin siitä saa toden teolla tuulta purjeisiin ja harjoitushan tekee mestarin!
