Laitetaanko yleiskaavan tiedot mallilleen?
TAMPERE MEINAA TEHDÄ JUURI NÄIN
Tampereella aloitettiin yleiskaavan tietomallityö osana KIRA-digi kokeiluhankkeita marraskuussa 2017. Aika hienoa olikin, että Tampereen projekti valittiin KIRA-digi hankkeista rahoituskierroksen parhaimpien hakemusten joukkoon! Hanke toteuttaa osaltaan hallituksen julkisten palveluiden digitalisoimisen kärkihanketta.
Tavoitteena hankkeessa on tuottaa kansallinen tietomalli, mistä johtuen sidosryhmäyhteistyö muiden kaupunkien yleiskaavoittajien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Tietomalliajattelu yleiskaavassa liittyy osaltaan myös maankäytön kokonaisprosessin ja siihen liittyvän toiminnanohjauksen kehittämiseen. Tampereella maankäytön kokonaisprosessi pyritään kehittämään myös tiedon liikkumisen osalta johdonmukaiseksi ja sujuvaksi.
Tietomallityössä otetaan huomioon toki myös kansainväliset vaatimukset (esim. EU:n INSPIRE-direktiivin mukaan maankäyttötiedoista pitää löytyä tiettyjä kansainväliseen tarkasteluun soveltuvia tietoja).
”Miksi se ei soveltuisi myös ”vientituotteeksi” tai vaikkapa ihan INSPIRE-tietomallin parantamiseen.”
– Tietomalli pyritään kehittämään mahdollisuuksien mukaan siten, että sitä voidaan käyttää myös muussa kuin suomalaisessa maankäytön suunnittelujärjestelmässä tuotetun tiedon esittämiseen. Tietomallityössä tuotettava tieto julkaistaan GitHub-palvelussa kaikkien katseltavaksi, jolloin sitä voi katsella ja hyödyntää vapaasti yli valtiorajojen. Emme siis näe estettä, miksi se ei soveltuisi myös ”vientituotteeksi” tai vaikkapa ihan INSPIRE-tietomallin parantamiseen, kertoo Jarno Kinnunen, johtava erikoissuunnittelija Tampereen kaupungilta.
”Kun oltiin toivuttu tästä, sieltä pärähti yleiskaavan tietomallin harmonisointiprojekti ja vielä rakenteisempana kokonaisuutena. Se on bueno!”
Suomessa vastaavaa työtä on tehty myös muilla kaavoitustasoilla. Helsingissä on käynnissä asemakaavan tietomallityö ja maakuntakaavojen osalta aineistoille on laadittu tietomallit HAME-hankkeessa. Ympäristöministeriössä puolestaan pohditaan kansallisia ratkaisuja ja toimenpiteitä. Tampereen yleiskaavatyö sopii siis tähän väliin oikein mukavasti. Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Minna Perähuhta kertoikin hankkeesta Paikkatietoverkoston vuosikokouksessa 14.12. seuraavasti:
– Emme ollenkaan ajatelleet, että KIRA-digi hankekokonaisuuteen tulisi tällaisia harmonisointikokeiluja. Helsingin asemakaavan tietomallihanke yllätti meidät ensin. Alunperin ajatus oli harmonisoida yhteisesti asioita KIRA-digi -hankekokonaisuudessa. Mutta mukava yllätys olikin, että se tulikin jo alkuvaiheessa kokeiluun. Kun oltiin toivuttu tästä, sieltä pärähti yleiskaavan tietomallin harmonisointiprojekti ja vielä rakenteisempana kokonaisuutena. Se on bueno!
Näillä eväillä on hyvä lähteä eteenpäin luomaan avointa harmonisoitua tietomallia ja rakentamaan myös tiiviimpää yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa.
MITÄ TIETOMALLITYÖSSÄ OIKEIN TEHDÄÄN?
Tarkoituksena on siis avoimen tietomallin lisäksi mahdollistaa yleiskaavoitus jatkuvana prosessina ja projektin yhteydessä luodaan samalla myös standardia tietoaineistojen sisällöille ja syötettä tulevaan maankäyttölain päivitykseen. Tietomallin kehitys toteutetaan siten, että kiinnostuneet tahot voivat ottaa tietomallin mahdollisimman helposti käyttöön.
Ensisijaisesti tarpeet liittyvät yleiskaavan teknisen toteutuksen sujuvoittamiseen ja siihen että tekniset mahdollisuudet otetaan käyttöön täysimääräisesti. Aika paljon tulee tehdyksi päällekkäistä työtä, jotain voi jäädä huomaamatta tai tehdään käsityönä sellaista mikä onnistuisi automatisoidusti. Toisena tavoitteena on maankäytön kokonaisprosessin sujuvuuteen saatavat hyödyt.
– Lisäksi tästä on mahdollista saada esimerkkiä muuhunkin maankäytön kokonaisprosessiin liittyviin osiin siitä, että kun astutaan rohkeasti ”ulos laatikosta”, saadaan tieto oikeasti tietokoneelle tietomallin kautta öljyksi, haastaa Jarno Kinnunen.
Tietomallin ja sen kehitystyön myötä strateginen maankäyttöpäätöstieto saadaan koneluettavaan muotoon. Kun maankäyttöpäätöstieto on standardoidussa koneluettavassa muodossa, sitä voidaan jakaa helpommin esimerkiksi kansainvälisten paikkatiedon rajapintojen avulla ja sen päälle on mahdollista kehittää erilaisia lisäarvopalveluja. Tietomallityön yleiskaavaprosessiin tuomia etuja ovat mm. suunnitteluprosessin läpinäkyvyyden lisääntyminen, suunnittelutyön ajallinen tehostuminen ja suunnittelutyössä tuotettujen selvitysten sisältämän tiedon saatavuuden ja laadun paraneminen.
Tampereen kaupunki kuvailee prosessia näin:
– Koko 2000-luku Tampereella on keskitytty n. 20 osayleiskaavan laatimiseen. Kehitystyötä on tehty yleiskaavan esitystavan ja sisällön osalta sekä opeteltu paikkatietosovellusten mahdollisuuksia. Tekemisessä on siis tapahtunut ihan valtavia harppauksia jo muutenkin. Yleiskaavassa tarvittavan tiedon osalta – joka on suurelta osin tuotettu oman yksikön ulkopuolella – ollaan lähestymässä tilannetta, jossa yleiskaavaratkaisuun vaikuttava tieto on riittävän laadukasta sekä ajantasaisena ylläpidettyä linkitettäväksi suoraan yleiskaavan kaavaobjektiin. Tekniikan ja organisaation toimintatapojen kehitys siis mahdollistaa tietomallit.
Samalla pohditaan miten yleiskaavaan olennaisesti liittyvät tiedot linkitetään mm. asemakaava-aineistoon ja miten näitä tietoja hallitaan. Ajatuksena on, että yleiskaavan jokainen paikkatietokohde eli kaavaobjekti, esimerkiksi asumisen tai virkistyksen aluevaraus, toimii alustana, johon voidaan kytkeä siihen liittyvät selvitykset, kaavamääräykset, kohdetta koskevat päiväystiedot ja muut meta- sekä paikkatiedot.
Avoimesti eteenpäin
Avoimuus on avainsana hankkeessa, sillä työ toivottavasti hyödyttää muitakin samojen aiheiden kanssa kamppailevia. Tampereella onkin halua keskustella referenssikaupunkien yleiskaavoittajien kanssa yleiskaavaan liittyvän tietomallin kehittämisestä.
“Ensimmäiset kontaktit vaikuttavat lupaavilta ja on havaittavissa, että samansuuntaista ajattelua ja kehitystä on muuallakin vireillä”, kertoo Kinnunen.
Yleiskaavan tietomallin ensimmäinen versio kehitetään vuoden 2018 aikana ketterästi ja avoimesti eli projektin tulokset ovat jo työn aikana ja tietenkin projektin jälkeen kaikkien käytettävissä ja myös eteenpäin kehitettävissä. Työtä tekevät Gispo Oy:n ja Tampereen kaupungin paikkatietoammattilaiset yhdessä ja myös muiden organisaatioiden ammattilaisten näkemyksiä kuunnellaan:
– Olemme Helsingin kaupungin kanssa jo vähän kaavapuolen tietomalleja jumpanneet, joten tavallaan tiedossa on mitä odottaa – silti yleiskaavapuolella on varmasti omia haasteitaan, joita nyt aletaan iteroiden testailemaan. Kehitystyössä on tärkeää olla tasaisesti asiakkaan kanssa keskustelemassa mihin suuntaan työtä halutaan edistää. Haluammekin laittaa tietomalliaihiot avoimesti jakeluun mahdollisimman alkuvaiheessa, jotta työmme olisi kaikille läpinäkyvää, sanoo Pekka Sarkola, Gispo Oy:n toimitusjohtaja.
Tavoitteena hankkeella on myös uudistaa yleispiirteisen maankäytön suunnittelun toimintatapaa ja tarjota ideoita maankäyttö- ja rakennuslain uudistamista varten, joka on tulossa eteen lähivuosina. Koko projekti etenee iteroiden eli toteuttaen, kokeillen, kommentoiden ja taas toteuttaen.
– Tietomallityön yhteydessä pyritään tunnistamaan digitalisaation myötä tulleita muutostarpeita nykyiseen maankäyttöä ohjaavaan lainsäädäntöön (MRL ja MRA). Projekti päättyy vaiheeseen, jossa tarkastellaan tietomallityön kehityksen myötä esiin nousseita tekijöitä, joihin liittyen nykyisessä lainsäädännössä ei ole säännöksiä tai säännösten sisältö on digitalisaation näkökulmasta puutteellinen. Tunnistamamme tekijät tulemme raportoimaan ympäristöministeriölle projektin päätyttyä, Tampereelta luvataan.
Kiitos kommenteista: yleiskaavapäällikkö Pia Hastio, kaupungingeodeetti Anna Mustajoki sekä johtava erikoissuunnittelija Jarno Kinnunen, Tampereen kaupunki
Lisätietoa hankkeesta:
Muita aiheeseen liittyviä hankkeita:
- Harmonisoidut maakuntakaavat e-palveluiksi
- Lahden kaupunki, Digikaava jatkuvan strategisen prosessin mahdollistajana
- Ympäristöministeriö, Tulevaisuuden maankäyttöpäätöstietojen kansainväliset vähimmäisvaatimukset
