VOOKA eli Voimassa olevat kaavat rakennetun ympäristön tietojärjestelmään -hanke sai jatkoa ja toteutettiin tällä kertaa Pohjois-Savon maakuntaan. Hankkeessa selvitettiin, miten kaavat siirretään uuteen rakennetun ympäristön tietojärjestelmään (Ryhti). Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena on luoda koko Suomen kattava vektorimuotoinen hakemistokartta, jonka avulla alkuperäiset kaava-aineistot on löydettävissä. Pohjois-Savon VOOKA-projekti saatiin päätökseen tammikuussa 2024 ja työn tulokset jatkoivat hyvin käynnistettyä käännöstyötä. Työn lopputuotteena saatiin kerättyä Pohjois-Savon alueelta lähes kaikki oikeusvaikutteiset asema-, ranta-asema- ja yleiskaavat. Koko maakunnasta saatiin kerättyä arviolta noin 78 % kaikista voimassa olevista kaavoista. Jatkohankkeessa luotiin siis yhtenäinen ja topologialtaan eheä paikkatietoaineisto, joka kattaa vajaat 3500 kaavaa. Tämä ylittää koossaan hankkeen pilottiprojektissa Etelä-Savosta kerätyn kaava-aineiston merkittävästi!

Pohjois-Savon toteutuksesta vastasi osittain sama tiimi kuin pilottiprojektissa. Tekijät tulivat Ubigulta, Gispolta ja PlanDisainilta, ja projektia koordinoi Suomen ympäristökeskus (Syke). Lisäksi yhteistyötä tehtiin ympäristöministeriön ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Pohjois-Savon toteutuksessa päästiin hyödyntämään pilotista saatuja oppeja sekä työstämään pilotissa havaittuja kehityskohteita eteenpäin.

Pilotissa oli saatu vastauksia kysymyksiin kuten, mistä kaavan ulkorajat saadaan helpoiten, löytyvätkö kaava-asiakirjat ja kuinka kiireiset kuntatyöntekijät ehtivät toimittaa meille aineistojaan. Osa kysymyksistä edelleen mietitytti, esimerkiksi kuinka paljon erilaisia formaatti- ja koordinaattiongelmia paikkatietoaineistoissa tulisi vastaan. Haasteita osattiin tällä kertaa odottaa ja tärkeintä olikin tiimin kyky selättää ne!

Keskiössä hyvä tiimityöskentely

Osaava porukka oli taas onnistumisen avain. Syken Kaarina oli mukana asiakkaan edustajana ja oli koko projektin ajan aktiivisena mukana projektin vetämisessä. Sekä Maanmittauslaitos että kunnat olivat hyvin tavoitettavissa, ja lähes kaikki tarvittavat aineistot saatiin määräaikoihin mennessä. Hankaluudet kaavoissa tai niiden tulkitsemisessa saatiin myös hoidettua nopealla kontaktoinnilla suoraan kuntiin tai MML:n asiantuntijoille. Osa tekijätiimistä oli saanut kokemusta jo pilottiprojektista. Ubigun Samuli toimi mentorina koodauspuolella ja oli jakamassa tietotaitoaan ongelmatilanteissa. Projektipäällikkönä toimi Ubigun Sofia, joka piti projektin hyvin kasassa sekä ohjasi ja toteutti kehitystyötä ja eri työvaiheiden etenemistä. Gispon Ville ja Ubigun Emilia vastasivat kaavojen ja kaava-aineistojen ETL-prosessin kehittämisestä sekä aineiston automaattisesta käsittelystä. Gispon Elisa vastasi kuntien konsultoinnista ja aineiston keruusta sekä aineiston manuaalisesta käsittelystä. PlanDisainin Markus toimi kaava-asiantuntijana projektin eri vaiheissa.

Mitä tuli tehtyä

Projekti tehtiin pilotin pohjalta siten, että esiin nousseita ongelmakohtia ratkottiin kehittämistyön kautta aineiston käsittelyn ohessa. Tarkastelu toteutettiin vain vektorimuotoisille kaavaraja-aineistoille sekä kaava-asiakirjojen osalta jo sähköisessä muodossa oleville aineistoille. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmä (KTJ) toimi jälleen vertailuaineistona kunnilta saataville kaavarajatiedoille. Tavoitteena oli selvittää, kuinka yhteneväisiä tiedot ovat ja miten aineistojen vertailu- ja yhdistelyprosessissa voidaan hyödyntää pilottiprojektissa kehitetetyn ETL-työkalun (extract, transform and load) automatisointivaiheita.

Pitkälle hiotusta automatisoinnista huolimatta manuaalista työtä tarvittiin. Kunnista lähetetyt kaavaraja-aineistot tulivat Pohjois-Savossa varsin monipuolisissa formaateissa ja koordinaatistoissa. Kaavoissa ilmeni jonkin verran sisältö- ja geometriatietojen lukuongelmia. Aineistot käännettiin keskenään samaan formaattiin (Geopackage) sekä samaan koordinaattijärjestelmään (EUREF-FIN TM35). Isompien ohjelmallisten ja automaattisten korjausten jälkeen manuaalisia topologia- ja geometriakorjauksia kunnilta saatuihin paikkatietoaineistoihin tarvittiin enää vain noin 100 paikkatietokohteeseen reilusta 5500 kohteesta. 

Projektin hyvistä tuloksista huolimatta työtä riittää vielä. Osa vanhoista kaavatiedoista on olemassa vain paperiversioina, hävinnyt arkiston kätköihin tai tiedot olivat vanhentuneita. Kuten pilotissa, Pohjois-Savonkaan osalta ei viisastuttu siinä, kuinka monta kaavaa jäi prosessissa saamatta – olemassa on vain arvioita. Valtakunnallisia VOOKA-projekteja ei tämän jälkeen enää toteuteta, mutta kunnille laaditaan ohje, joiden avulla kunnat voivat tuottaa itse VOOKA-tyyppistä aineistoa tulevaisuudessa. Ohjeistus valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Hankkeessa kehitetyillä työohjeilla pyritään ohjaamaan, miten kaavatietoja toimitetaan jatkossa Ryhti-järjestelmään.

VOOKA toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen tilaamana yhteistyössä Ubigun, Gispon ja PlanDisainin kanssa. VOOKAn tavoitteena on tuottaa valtakunnallinen aineisto, joka pitää sisällään kaikki Suomessa voimassa olevien asema- ja yleiskaavojen ulkorajat ja kaava-asiakirjat. Hanke liittyy Suomen ympäristökeskuksen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (RYHTI) kehittämiseen ja alueidenkäytön suunnittelutietojen valtakunnalliseen harmonisointiin. Lue lisää hankkeesta ja sen tuloksista: 
https://ryhti.syke.fi/esimerkkeja-ja-toteutuksia/voimassa-olevat-kaavat-tietojarjestelmaan/pohjois-savon-hanke/

Hankkeessa kehitetty ETL-työkalu löytyy Syken GitHubista:
https://github.com/sykefi/vooka

Ville Hamunen

Ville on luonnonmaantieteilijä (FM) Joensuusta, jonka osaamisalaa ovat avoimen lähdekoodin paikkatietosovellukset ja paikkatietokoulutukset. Hän on työskennellyt paikkatiedon parissa asiantuntijatehtävissä sekä opettajana. Ville on myös intohimoinen perhokalastaja luonnossaliikkuja.