Kuntien infraomaisuus ojennukseen QGIS-työkalulla
Oletko koskaan pysähtynyt miettimään, miten liikennemerkkejä, puistojen penkkejä, katuroskiksia tai leikkipuistojen välineitä hallinnoidaan? Kenen vastuulle kuuluu kaatunut liikennemerkki tai näkymättömiin kulunut suojatiemerkintä? Useimmiten vastuutahona on kunta.
Gispo on ollut mukana kansallisessa Infra-O-hankkeessa, jonka tavoitteena oli yhtenäistää kuntien tiedonkeruuta niiden infraomaisuudesta sekä helpottaa tiedonsiirtoa. Tuloksena syntyneellä työkalulla voidaan tuottaa, hallita ja jakaa infraomaisuustietoja yhtenäisen tietomallin ja standardien mukaisesti.
Mikä ihmeen Infra-O?
Vuonna 2017 alkaneessa Infra-O-hankkeessa oli sen aiemmissa vaiheissa laadittu infraomaisuuden tietomalli ja xml-skeema. Mallissa määritetään mistä kohteista tietoja kerätään ja millaisia relaatioita kohteiden välille voi syntyä: esimerkiksi Katualueeseen kuuluu erilaisia KatualueenOsia ja niillä voi olla Liikennemerkkejä tai Ajoratamerkintöjä.
Hankkeen viimeisimmässä, tänä vuonna toteutetussa vaiheessa Espoon kaupunki tilasi kuudelta eri ohjelmistotoimittajalta ratkaisun, jolla voi tuottaa ja editoida tietomallin mukaista tietoa sekä tuoda ja viedä tätä tietoa järjestelmään ja siitä ulos xml-muodossa. Lisäksi tuli toteuttaa OGC API Features -rajapinta, joka tarjoaa laaditun skeeman mukaisen GML-sanoman.
Usein Gispon ollessa mukana kehittämässä avoimen lähdekoodin paikkatietoratkaisuja työkaluiksi valikoituvat QGIS yhdessä PostGIS-tietokannan kanssa. Niin tälläkin kertaa. Gispon pilottikuntana hankkeessa toimi pohjoispohjanmaalainen Haapaveden kaupunki, jonka avustuksella luotiin QGISiin Infra-O Open -lisäosa. Lisäosan toiminnallisuuksiin kuuluvat tietokannan alustus sekä XML-tiedostojen vienti- ja tuontiominaisuudet, jälkimmäisin myös suoraan rajapinnalta. OGC API Features -rajapintaan ratkaisun tarjosi GeoServer.
”Erityisesti pienemmissä kunnissa on usein haasteita vanhojen suunnitelmien ja aineistojen kanssa, jotka ovat hajallaan eri muodoissa ja järjestelmissä. Tämä hidastaa ja vaikeuttaa infraomaisuustietojen hyödyntämistä esimerkiksi saneeraus- ja kunnossapitokohteissa. Infra-O-hanke on ollut erittäin hyödyllinen ja tarpeellinen askel kohti yhtenäisempää infraomaisuuden hallintaa kunnissa,” kertoo maankäyttöpäällikkö Paulos Teka Haapavedeltä. ”Yhteinen tietomalli helpottaa eri lähteistä tulevien tietojen yhdistämistä ja siirtämistä järjestelmästä toiseen. Myös vanhojen paperisten ja rasterimuotoisten aineistojen digitointi yhtenäiseen muotoon helpottuu”, hän lisää.
Kuntien infraomaisuuteen kuuluu paljon erilaisia arkisia kohteita.
Ratkaisuja teknisen toteutuksen haasteisiin
Toteutetun lisäosan perusarkkitehtuuri kuulostaa mukavan suoraviivaiselta, mutta softaprojekteissa tulee aina eteen myös haasteita, joihin täytyy löytää ratkaisut. Tarkastellaan muutamaa järjestelmän rakentamisessa eteen tullutta nk. tänka på -tilannetta ja niihin löytyneitä ratkaisuja.
- Skeeman mukaisesti jokaisesta kohteesta tulisi tallentaa piste-, viiva- ja alue-elementti. QGISissa tämä tietää valtavaa määrää tasoja (3 per kohde), jolloin relaatioiden määrä kasvaa ja QGIS-projektin käyttö alkaa hidastua. Ratkaisuksi ongelmaan keksittiin käyttää koodilistojen osalta relaatioiden sijaan arvoluetteloa (value map), jonka avulla kultakin kohteelta on näkyvillä vain loogisin geometriatyyppi muiden ollessa piilotettuna ryhmään.
- Muiden ohjelmistotoimittajien toteutuksista tuli geometriatyyppejä kuten käyriä ja ”curve polygoneja”. Näiden tallentaminen olisi entisestään vaikeuttanut kohdan 1 ongelmaa, mutta toimiva ratkaisu toteutettiin muuntamalla em. geometriat linestringeiksi ja polygoneiksi.
- Infra-O:n skeema on erittäin kompleksinen ja sisältää paljon sisäkkäisiä elementtejä. Jotta GeoServer saatiin tulostamaan skeeman mukaista XML:ää, käyttöön otettiin Application Schemas -lisäosa, jonka avulla tiedot saatiin muokattua PostGIS-tietokannasta oikeaan muotoon.
Lopputuloksena hyödyllinen avoimen lähdekoodin työkalu
Hankkeen tuloksena syntyi ensimmäinen ja tilaajan vaatimukset täyttävä avoimen lähdekoodin työkaluin toteutettu järjestelmä kuntien infraomaisuuden hallinnointiin. Paulos Tekan mukaan juuri avoimuus oli Haapavedelle tärkeää: “Avoimen lähdekoodin toteutus mahdollistaa työkalun räätälöinnin ja laajentamisen juuri omaan tarpeeseemme sopivaksi, ilman alustariippuvuutta. Pienemmälle kunnalle tämä on tärkeää, jotta voimme kehittää infraomaisuuden hallintaa joustavasti resurssiemme puitteissa.”
”Yhteistyö Gispon kanssa sujui erittäin hyvin. Heillä on vankka asiantuntemus avoimen lähdekoodin paikkatietosovelluksista ja meidän tarpeidemme ymmärtämisestä. Saimme työkaluun tarvitsemamme toiminnallisuudet ja pystymme jatkokehittämään sitä edelleen. Infra-O-hanke on hyvä esimerkki siitä, miten avoimen lähdekoodin ratkaisut ja asiantunteva kumppani auttavat meitä digitalisoimaan toimintaamme kustannustehokkaasti”, Teka summaa.
Hankkeessa toteutettu Infra-O Open -lisäosa on avoimesti saatavilla sen omasta GitHub-repositoriosta.
Tämän artikkelin on kirjoittanut Linda Talve.
