Kunnan FOSS4G-ratkaisut

Olemme tehneet useiden kuntien kanssa avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöönottoprojekteja. Hyvistä käytänteistä on varmasti apua myös muille kunnille, jotka pohtivat esimerkiksi QGISin käyttöä tai omien tietovarantojen tehokkaampaa käyttöä. Tässä yksi esimerkki, miten homma kannattaa hoitaa!

Tarjosimme Hyvinkään kaupungille kuluneen vuoden 2021 aikana tukea avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen käyttöön, ja tulokset olivat ilahduttavia. Hyvinkäällä testattiin keväästä alkaen miten QGIS- ja PostGIS-ohjelmistot taipuvat kunnan tarpeisiin. Uusiin työkaluihin tutustumisessa olennaista on käyttäjien koulutus ja tukeminen, mutta myös datarakenteiden suunnittelu ja toteutus on olennainen osa prosessia. 

Lisää osaamista

Hyvinkäällä haluttiin kokeilla QGISin käyttöä eri paikkatietotarpeissa kaavoituksesta tonttipalveluihin. Uusiin työkaluihin siirtyminen vaatii tietenkin apua eikä tapahdu hetkessä. Jotta uusien ohjelmistojen käyttö olisi sujuvaa, järjestimme Hyvinkään työntekijöille useita erilaisia koulutuksia FOSS4G-ohjelmistoihin. Yhteensä n. 20 henkilöä koulutettiin QGISin pariin. Etäyhteydellä järjestetyissä koulutuksissa käytiin läpi muun muassa QGISin ja paikkatietojen perusteita sekä pääkäyttäjille vedettiin myös PostGISin käyttäjänhallintakoulutuksia ja opeteltiin yhdessä tietokantarakenteita.

“Saimme kertarykäyksellä tehtyä pienimuotoisen ohjelmistojen yhdistämisen, eli eri osastoilla on ainakin yksi sama ohjelma (QGIS), mitä ihmiset osaavat ainakin vähän käyttää. Haasteena se, miten töiden ohessa kenelläkin on aikaa paneutua QGIS:iin ja saada se tehokkaaseen ja säännölliseen käyttöön osana päivärutiineja.”

– Jyrki Putus, Hyvinkää

Tiedot talteen

Avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin siirtyminen tarkoittaa myös olemassa olevien paikkatietojen siirtämistä ja tietokantaratkaisuja. Hyvinkäälle asennettiin PostgreSQL/PostGIS kaupungin IT-palveluiden ylläpitoon. Samalla suunniteltiin alustavaa rakennetta miten eri yksiköt voisivat parhaiten hyödyntää paikkatietoaineistoja tietokannan kautta. Käytännössä Jyri Keskitalon mukaan Hyvinkäällä on tarkoitus tonttipalvelun osalta aluksi muuttaa vapaana olevien tonttien ylläpitäminen ja julkaisu suoraan PostgreSQL-tietokannasta Hyvinkään karttapalveluun.

Yleisesti tietokannan hyödyntämisen tavoitteina ovat, että tiedot tallennetaan vain yhteen kertaan, niitä voidaan linkittää toisiinsa, tietojen versionhallinta on suunnitelmallista ja että tietoja jaetaan vain niille, jotka niitä tarvitsevat ja käyttävät. Myös yhteiskäyttö onnistuu PostGIS-kannan kautta varmemmin. Jos paikkatiedot ovat vain verkkolevyllä tiedostomuodossa, niiden hyödyntämisestä syntyy pian hankalasti hallittava versioviidakko.

Jotta vältytään vahingoilta, tärkeä osa toteutusta ovat myös käyttäjähallinnan määrittely ja tietoturva-asiat. Esimerkiksi kaava-aineistoille on hyvä antaa muokkausoikeus ainoastaan sellaisille käyttäjille, jotka tietävät mitä tekevät. Näin vältytään virhetallennuksilta. Muille käyttäjille voidaan antaa katseluoikeus aineistoon. Lopulta tietojen siirto voidaan tehdä joko manuaalisesti tai käyttäen edistyneempiä aineistonmuokkausohjelmistoja, joilla voidaan esimerkiksi automatisoida prosesseja. Hyvinkäällä aineistosiirrot toteutettiin käyttäen FME:tä. Aineistojen siirtoon voidaan hyödyntää myös PostgreSQL:n foreign data wrapper -ominaisuuksia.

Koko siirtymän ajalta tarjosimme myös tukipalvelun, jotta mahdolliset ohjelmistoihin liittyvät kysymykset saadaan ratkottua. Tukipalvelu kattoi esimerkiksi QGISiin, PostGISiin ja GeoServeriin liittyvät kysymykset.

Esimerkki aineistotietokannan suunnittelusta.

Hyvä esimerkki kunnan FOSS4G-työkalujen käyttöönotosta

Hyvinkään tavoin myös avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistoja käyttävässä Paimiossa ollaan oltu tyytyväisiä vastaavaan toimintatapaan (katso vaikka videolta). Hyvinkään toimintatapa oli esimerkkitapaus siitä, miten uusia työkaluja kannattaa ottaa käyttöön:

  • Innostunut ydintiimi, joka hoitaa ja tietää kunnan omat tarpeet
  • Kaikki käyttäjät koulutetaan uusien päätyökalujen käyttöön (QGIS)
  • Pääkäyttäjät koulutetaan tietokantamaailmaan (PostGIS) 
  • Kunnan oma IT-puoli hoitaa palvelinympäristön ja heitä avustetaan ohjelmistojen asennuksessa ja ylläpidossa
  • Suunnitellaan tietokannan rakenne ja käyttäjänhallinta yhdessä
  • Suunnitellaan tietojen siirtoprosessit ja koulutetaan pääkäyttäjät työhön
  • Tuetaan koko prosessia alusta asti

“Yhteistyö Gispon kanssa sujui joustavan mallikelpoisesti koulutusten yms. kanssa. Ongelmatilanteen sattuessa eteen, Gispolta saatin jouhevasti apua.”

-Jyrki Putus, Hyvinkää
Profiilikuva

Sanna Jokela

Sanna Jokela on Gispon toimitusjohtaja sekä maantieteen FM, jota kiinnostaa erityisesti avoimen lähdekoodin ja avoimen datan verkostot ja yhteistyö, karttojen teko sekä laajat paikkatietojen yhteiskäyttöisyyteen liittyvät projektit. Sanna harrastaa mm. sisustamista ja puutarhailua.