Kaupunkien maamassat hyötykäyttöön paikkatiedon avulla
Kulkiessamme kohti vähähiilistä yhteiskuntarakennetta paikkatietojen merkitys kasvaa. Vuonna 2021 Gispo oli kehittämässä Tampereen maamassojen tiedon hallintaa kaupungingeodeetti Anna Mustajoen ja kaupungin maamassakoordinaattori Matti Pokkisen johdolla. Kaupungeille elintärkeistä maamassoista syntyy merkittäviä ympäristöpäästöjä sekä taloudellisia kustannuksia. Päästöjen ja kustannuksien vähentämiseksi on tuotettava dataa, jonka avulla voidaan suunnitella, hallita ja optimoida maamassojen siirtelyä ja hallintaa.
Maamassaa kuljetetaan kaupunkien sisällä paikasta toiseen merkittävissä määrin. Koko kaupunki-infra perustuu tietyllä tapaa erilaisten maamassojen hallintaan:
- Meluvalleja varten kuljetaan soraa
- Rakennustyömaat tarvitsevat osaltansa useita kerrosaineiksia
- Puistoympäristöjen hoito vaatii taas omanlaistansa maamassaa
Tarjonta ja kysyntä eri maalajeista kohtaavat, jos ja kun kaupunki onnistuu tuottamaan ja keräämään dataa maamassoista, eri maamassatyyppien sijainnista ja saatavuudesta eri puolilla kaupunkia.
Maamassojen kuljetusten suunnittelu ja massojen hallinta ponnistaa keskeisesti sijaintipohjaisesta tiedosta. Perinteisesti kuljetuksia on ohjattu ennen kaikkea virkahenkilöiden ja urakoitsijoiden hallitseman operatiivisen tietämyksen eli hiljaisen tiedon pohjalta. Kovenevien taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden nimissä kaupungit sijoittavat nyt dataohjautuvuuteen ja sitä kautta toimiensa optimoimiseen.
Suomalaiset kaupungit ovat lähteneet mukaan maamassojen koordinointiin viimeisten kymmenen vuoden sisällä. Maamassojen tietopohjaisen hallinnan ja sitä myöten maamassojen hyötykäytöllä on saavutettu merkittäviä säästöjä. Helsingissä on arvioitu säästöjä syntyneen 40 miljoonaa euroa 4-5 vuoden aikana, kiitos maamassojen tietopohjaisen hallinnan.
Tampereen ja Gispon yhteistyöprojektin tuloksena kaupungille syntyi työkalu, jonka avulla voidaan tuottaa paikkatietoa maamassojen sijainneista, tarpeista ja kysynnästä sekä niiden jalostamisesta. Tätä tietoa voidaan käyttää puolestaan tietojohtamisen raaka-aineena. Maamassakoordinaattorin työkaluksi valikoitui paikkatieto-ohjelmisto QGIS ja paikkatietokannaksi PostgreSQL & PostGIS-tietokantaympäristö.
Tietomallipohjainen tiedontuotanto ja määrämuotoinen tiedon hallinta mahdollistavat kaupungille tavan optimoida toimiaan minimoidakseen satojen tuhansien ellei miljoonien eurojen kustannuksia sekä maamassojen kuljetuksista aiheutuvia mittavia päästövähennyksiä.
Digitaalisen transformaation avulla yhteiskuntamme eri prosesseista tulee kasvavissa määrin mitattavia ja hallittavia. Kuten aina, kaikki tapahtuu jossain, ja datan keruumenetelmien kasvaessa ja rikastuessa myös paikkatietoa tullaan tuottamaan ja hyödyntämään päätöksenteossa kasvavissa määrin.
