Gispon kuntapuolen avoimen lähdekoodin ratkaisut
Meiltä kysytään usein, miten avointa lähdekoodia on hyödynnetty esim. kuntasektorilla ja millaisia projekteja teemme. Tässä koostetta viime aikojen projekteistamme, joista voi olla hyötyä kuntien työssä.
Ensin kuitenkin kannattaa lukaista kollegan blogi miten avoimen lähdekoodin tuotteita voi hyödyntää kuntasektorilla.
Alla olevat esimerkit kertovat siitä laajasta skaalasta, jolla tuotamme Gispolla työkaluja avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla.
Infraomaisuus
Liikennemerkkien keruu QField-kännykkäsovelluksella on kuntapuolelle helppo ottaa vaikkapa sellaisenaan käyttöön. Väyläviraston vaatimusten mukaan liikenteenohjauslaitteiden tiedot pitää toimittaa Digiroadiin kunnista, ja tällä vuonna 2021 tehdyllä QField/QGIS/PostGIS-toteutuksella se onnistuu hyvin. Jos mukaan lisää pilvipalvelutyökalun eli sitä varten luodun erillisen työkalun nimeltä QFieldCloud, prosessia voi vielä nopeuttaa. QFieldCloud tarjoaa version- ja käyttäjänhallinnan ja helpottaa sitä kautta työskentelyä. QField-sovellus toki sopii kaikkeen maastotiedon keruuseen. Myös Mergin Maps (entinen Input) on ihan kätevä maastotyökalu, jota voi hyödyntää QGISin kanssa. Mergin Mapsia olemme esitelleet täällä.
Matkailu- ja liikuntapalvelut
Tarmo-työnimellä kulkeva retkeilykarttapalvelu on Gispon ja Metatavun yhdessä toteuttama avoin sovellus, joka on alunperin toteutettu Tampereen kaupunkiseudun kunnille ulkoilu- ja retkeilypaikkojen esittelyyn. Se on suunniteltu kansalaiskäyttöön ja on helppo skaalata eri alueiden tai koko Suomen käyttöön. Sen datalähteenä toimivat erilaiset avoimet aineistot, kuten LIPAS-aineisto, johon kunnat tuottavat muutenkin liikuntapaikkatietoja kansallisesti. Samaa koodipohjaa (Maplibre/PostGIS) voi hyödyntää myös muissa kevyissä mobiilikarttapalveluissa.
Kiinteistöpuoli
Kiinteistönmuodostukseen on puolestaan tehty QGISille Geodesic tools -lisäosa, joka on erityisesti CAD-käyttäjien tarpeita varten suunniteltu. Sitä kehitetään parhaillaan eteenpäin ja tähän mennessä lisäosalla voi tuottaa muutamia toimintoja, kuten määrittää kahden suoran leikkauspisteen, toteuttaa yhdensuuntaissiirtymän viivalle, räjäyttää polygonin viivoiksi tai viivan pisteiksi, sekä jakaa viivakohteen. Lisäosa löytyy GitHubin lisäksi QGISin virallisesta lisäosalistalta.
Koulureittien suunnittelu
Koulujen saavutettavuuden laskentaa varten Gispo tuotti QGISille lisäosan, joka löytyy myös QGISin lisäosalistalta. Voidakseen laskea saavutettavuusanalyysit, lisäosa vaatii tieaineiston. Suomen OpenStreetMap-tieaineiston voit saada käyttöösi joko ottamalla yhteyttä meihin info@gispo.fi tai pystyttämällä Docker-kontin GitHub-ohjeiden mukaan. GraphHopper reitittää OpenStreetMapin avulla ja sitä kautta voidaan laskea pistemäisille kohteille niiden kattavuusalueet eli isokroonit. Catchement-lisäosa on toteutettu alunperin Unescolle koulujen seurantatöitä varten, mutta toimii hyvin vaikkapa kunnan koulukuljetusten suunnittelun tukena.
Jätteenkuljetusten seuranta
Jätteenkuljetusrekisteriä tuotetaan parhaillaan Tampereen ja Lahden jätehuoltoviranomaisten käyttöön. Taustalla on jätelain velvoittama viranomaistarve: seurata esim. velvoitteita rikkovia talouksia ja jätemäärien kuljetuksien toteutumista. Toteutuksessa on luotu monipuolinen QGIS/PostGIS-toteutus, jonka avulla viranomaiset saavat useita datalähteitä yhdistämällä lain vaatimat tiedot käyttöönsä.
Maamassojen logistiikka
Maamassaprojektissa puolestaan kuljetellaan tavaraa paikasta A paikkaan B ja sitä voisi jalostaa mihin tahansa tavaran / omaisuuden siirtoon. Projektin taustalla on monipuolinen QGIS/PostGIS-toteutus, jolla pystytään taikaiskusta muuttamaan louhetta soraksi ja siirtämään osa massasta toiselle työmaalle. Käytännössä siis QGIS-työtilan avulla maamassojen hallintaa voidaan suunnitella ja aikatauluttaa paremmin.
