Dataputket apuna ympäristötiedon hallinnassa
Datan laatu ja hallinta ovat keskeisiä tekijöitä ympäristötiedon hyödyntämisessä. Ympäristötiedolla käsitämme monenlaisia laajoja ja monimutkaisia tietoaineistoja, joita ympäristönsuojelun asiantuntijat käsittelevät, kuten lintulajistoon liittyviä havaintoja ja luonnon monimuotoisuuden seurannan tietoja. Aineistojen tarkkuus, yhtenäisyys ja kattavuus eivät ole vain teknisiä yksityiskohtia, vaan ne tukevat myös organisaation ympäristötavoitteita ja päätöksentekoa.
Tampereen kaupungilla paikkatiedolla on merkittävä rooli päätöksenteossa, erityisesti luonnonsuojeluun liittyvissä kysymyksissä. Datan hallinnan haluttiin olevan sujuvampaa, jotta asiantuntijat voisivat keskittyä enemmän datan analysointiin ja hyödyntämiseen. Samalla haluttiin varmistaa tietoturva ja vähentää käsittelyyn liittyviä riskejä.
Ratkaisuksi otettiin käyttöön avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistot PostGIS, GeoServer ja QGIS. Näiden työkalujen avulla tietojen kerääminen, hallinta ja jakaminen sujuu aiempaa paremmin, mikä tukee kaupungin luonnonsuojelutyötä ja tuo tiedon paremmin saataville päätöksenteon tueksi.
Integroitu järjestelmä tehostaa tiedonhallintaa
Tampereen kaupungin ratkaisussa jokaisella osalla, PostgreSQL-tietokannalla ja PostGIS-laajennuksella, GeoServerillä ja QGISillä, on tehtävä. PostgreSQL tarjoaa keskitetyn ja tehokkaan tavan tallentaa ja käsitellä paikkatietoa, GeoServerin avulla tiedot saadaan helposti jaettua verkkopalveluiden kautta eri sidosryhmille. QGIS taas toimii käyttäjäystävällisenä käyttöliittymänä, jossa asiantuntijat voivat tarkastella, muokata ja analysoida aineistoja sujuvasti.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla toteutetussa työnkulussa PostGIS (PostgreSQL-laajennos spatiaalisille aineistoille) ja GeoServer tarjoavat myös kattavat palvelut tietojen käsittelyn turvallisuuden hallintaan.
WFS-T -rajapinta tarjoaa keinon tietokannassa olevan paikkatiedon editointiin ja käsittelyyn asiakasohjelmistolla kuten QGISillä tai vaikka mobiilisovelluksella. Tämä voi olla tarpeen erityisesti monen kunnan tapauksessa, jossa dataa keräävät ja tuottavat useat eri tahot, kuten vaikkapa ympäristökonsultit. Asiantuntijat voivat päivittää ja analysoida aineistoja reaaliaikaisesti, mikä tekee työskentelystä tehokkaampaa ja aineistosta ajantasaisempaa. Lisäksi tietojen jakaminen eri tahojen välillä on aiempaa turvallisempaa ja helpompaa.
WFS-T -rajapinnan kautta konsultit ja muut aineistoa keräävät ja tuottavat tahot, voivat päivittää tiedot QGISillä suoraan tietokantaan. Tätä tukemaan laadittiin lomakkeet QGIS Forms-työkalulla. Lomakkeet räätälöitiin kaupungin tietorakenteen tarpeisiin, jotta käyttäjät pystyvät syöttämään ja muokkaamaan tietoja selkeän ja ohjatun käyttöliittymän kautta. Tämä vähentää manuaalisia virheitä ja tekee datan käsittelystä johdonmukaisempaa. Lomakkeisiin lisättiin myös sisäisiä tarkistuksia ja valintalistoja, jotka auttoivat varmistamaan datan yhdenmukaisuuden ja laadun. Datan syötön ja käsittelyn yksinkertaistamisen myötä myös vähemmän kokeneet käyttäjät pystyvät keräämään ja hyödyntämään aineistoja tehokkaammin.
Kohti älykkäämpää paikkatiedon hyödyntämistä
Tampereen esimerkki osoittaa, miten avoimen lähdekoodin paikkatietoteknologioilla voidaan toteuttaa kaupunkien ja kuntien ympäristödatan hallinta. Hyvin suunniteltu järjestelmä helpottaa asiantuntijoiden työtä parantaen tiedon laatua ja saatavuutta. Tehokkaampi datan hallinta taas mahdollistaa paremman ympäristötiedon hyödyntämisen päätöksenteossa ja tukee näin kaupungin kestävän kehityksen tavoitteita.
Tampereelle toteutetusta ratkaisusta kerroimme aiemmin englannin kielisessä blogiartikkelissa.
Jos organisaatiosi kohtaa haasteita paikkatietojen hallinnassa tai tarvitsee apua vastaavien ratkaisujen toteuttamisessa, Gispo auttaa! Ota yhteyttä ja jutellaan lisää.