Avoin Ryhti-yhteensopiva kaavoitussovellus tulossa!
Kaavoituksen maailma ryhdistyy parhaillaan ja meillä Gispollakin ollaan mukana kahdessa kumppanitestaushankkeessa, joissa testataan Syken kehittämää Ryhti-tietojärjestelmää ja samalla tuotetaan avoimen lähdekoodin paikkatietotyökaluja kuntien ja maakuntien käyttöön. Hankkeita vetävät Varsinais-Suomen liitto ja Paimion kaupunki.
Kaavan tuotanto QGISillä
Gispon ratkaisu pohjautuu siihen, että kaavoittaja hyödyntää QGIS-työpöytäohjelmistoa kaavan tuotannossa. Tässä meillä on jo useamman vuoden kokemus useasta eri kaavoituksen pilottihankkeesta, joten tiimillä on ollut jo aika hyvä käsitys siitä, mihin QGIS yksinään pystyy ja ei pysty.
QGISissä on todella monipuolisia lomakkeiden luomismahdollisuuksia, mutta niissä tulee nopeasti vastaan käytettävyys, kun lomakkeet voivat paisua valtaviksi. Jos lomake on laaja, käyttäjän pitää myös tietää hirveästi asioita: miten ja mitä tietoja tulee täyttää ja mitä ei? Alla esimerkkinä maakuntien hankkeessa tehty ensimmäinen versio kaavamääräysryhmistä.
Tavoitteena olikin, että käyttöliittymää pystyttäisiin kehittämään eteenpäin ja onneksi saimme toisen kumppanitestaushankkeen toteutettavaksi, jossa tätä työtä voidaan tehdä. Käytännössä tarkoitus on nyt toteuttaa yhden QGIS-lisäosan kautta kaksi päätoimintoa, joista toinen huolehtii kaavakohteiden ja kaavamääräysten tuotannosta Ryhdin määrittelyjen mukaisesti ja toinen tietojen viennistä Ryhtiin sekä toisaalta myös tietojen hausta Ryhdistä. Lisäosaa ollaan vasta nyt tuottamassa, joten vielä ei ole testattavaa, mutta keväällä 2025 toivottavasti lisäosat ovat hyödynnettävissä.
QGIS ei riitä yksinään
Koska Ryhdin kaavatietomalli on erittäin laaja ja monipuolinen, se vaatii muutamia asioita kaavan tuotannon sovellukselta. Ensinnäkin Ryhti-mallinen kaava vaatii aina taustalle relaatiotietokannan, jotta tiedot voidaan tuottaa Ryhti-yhteensopivasti. Tässä PostGIS on olennainen työkalu. Olemme testanneet myös tuottaa ratkaisua GeoPackagen avulla, mutta sen mahdollisuudet hallita relaatioita ovat vielä aika rajoittuneet, joten taustalle tarvitaan kunnon tietokantaohjelmisto.
Toiseksi kaavoituksen Katja-asetuksessa on määritelty, miten kaavamääräysryhmät muodostetaan, ja sääntöjä on hirvittävän paljon. Esimerkiksi tuulivoimaan liittyviä koodistoja on useita, ja niistä muodostetaan kaavamääräysryhmiä, jotka taas liitetään kohteelle. Riippuen siitä onko kohde pistemuotoinen vai aluemuotoinen kaavamääräys voi saada vain tiettyjä arvoja. Tällaisten sääntöjen muistaminen ilman toimivaa käyttöliittymää on käytännössä mahdotonta. Siksi meneillään olevissa hankkeissa rakennetaan QGISin päälle työkaluja, jotka hoitavat muistamisen kaavoittajan puolesta. Ajatuksena on, että kaavoittaja voi myös itse kehittää uusia kaavamääräysryhmiä, jos niiden sisällöt ovat Ryhdin puolesta valideja.
Tavoitteena on tuottaa kaavoittajalle helppokäyttöinen ja intuitiivinen työkalu, ja käytettävyyttä edistetään yhteiskehittämisen voimin Paimion vetämässä hankkeessa mukana olevien partnereiden kanssa. Hankkeen alussa määritellyt sekä myöhemmin esiin nousevat käyttäjän toiveet ja tarpeet pyritään huomioimaan läpi koko hankkeen.
Rajapintojen kautta tietojen välitys
Lisäksi Ryhti-järjestelmä vaatii, että käyttäjät tunnistautuvat joko Suomi.fi-tunnistautumisella Ryhdin kehittämän käyttöliittymän kautta, johon viedään validoitu JSON-muotoinen kaavatieto, tai kaavoittajan sovellus välittää rajapintapyynnöt suoraan Ryhtiin Palveluväylän kautta.
Tämän vuoksi päätettiin, että hankkeissa luodaan sovellus, jossa palveluväyläpalikka on mukana. Palveluväyläpalikka, PostGIS ja muut palvelut, joita kehityksen alla oleva sovellus hyödyntää, asennetaan Amazon Web Services -ympäristöön ns. mikropalveluina. Tällä hetkellä sovellusympäristö on siis AWS-ympäristöön spesifi ja sitä ei voi suoraan asentaa vaikkapa Microsoft Azure tai Google Cloud -pilvipalveluympäristöihin. Jotta sen saisi käyttöön muihin pilvipalveluihin, pitäisi sovelluksen komponentteja muuttaa kunkin pilvipalvelun omien käytäntöjen mukaisiksi.
Sovellus tunnistautuu siis Palveluväylän kautta Ryhtiin ja Ryhti varmistaa, että sovelluksella on oikeudet välittää kyseisen kunnan tai maakunnan tietoja Ryhtiin. Lisäksi sovellus varmistaa, että Ryhtiin lähetettävä tieto on lähtökohtaisesti validoitu jo ennen lähetystä. Jos näin ei jostain syystä ole, Ryhdin validaattori herjaa ja palauttaa käyttäjälle tiedon, mikäli jokin tieto puuttuu tai on väärin kirjattu. Käyttöliittymäkehityksen myötä pyrimme Gispolla siihen, että validointivirheitä ei tule. Toki jos jokin asia Ryhti-päässä muuttuu, virheitä voi alkaa tulla. Ajatuksena on, että yhteiskehittämismallilla sovelluksen käyttöönottavien kuntien kanssa hoidamme ylläpidon myös tulevaisuudessa ja uudet kehitystarpeet voidaan toteuttaa kestävällä ja kustannustehokkaalla tavalla.
Kehitystä tarvitaan vielä
Vielä on paljon asioita selvitettävänä ja ymmärtääksemme esimerkiksi Katja-asetuksesta on keväällä 2025 tulossa uusi versio, joka voi vaikuttaa esimerkiksi nyt QGISille luotavaan kaavamääräysryhmätyökaluun. Siksi toivomme, että kaikki, jotka ovat kiinnostuneita QGISin käytöstä kaavoituksen työkaluna tulevaisuudessa, olisivat valmiita kontribuoimaan työkalujen kehitykseen myös jatkossa.
