Avoimuus voittaa! – avoin data, avoin lähdekoodi ja avoin yhteisö
Kuten jotkut ehkä ovat jo kuulleet, Gispo on lähdössä valtaamaan Ruotsin avoimen lähdekoodin markkinoita. Kävimme Ruotsin Kartdagarna-tapahtumassa huhtikuussa ja siellä vastaan tuli messukävijöiltä kysymyksiä, jotka olin jo ehtinyt unohtaa, mutta Suomessa kysyttiin samoja kysymyksiä noin kymmenen vuotta sitten. Mitä on oikeastaan avoin data ja miten se eroaa julkisesta datasta? Ja miten ihmeessä avoimella lähdekoodilla voi tehdä bisnestä? Aloin pohtia miten avoimuus oikeastaan on muuttanut omaa ja Suomen paikkatietoalan tekemistä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ja mitä on tapahtumassa seuraavaksi?
Avoimuus kehittyy
Gispoa ei varmasti olisi tällaisessa muodossa, jos avointa dataa ei olisi. Itse en varmaankaan olisi töissä Gispolla, jos avointa lähdekoodia ei olisi. Globaalisti OpenStreetMapin kehitys ja QGISin luominen on muuttanut alan tekemistä joka paikassa. Suomessa puolestaan Maanmittauslaitoksen vuonna 2012 tekemä päätös avata dataa on mahdollistanut tässä yhteiskunnassa niin paljon, että sen hintaa on varmasti vaikea laskea. Datan avaamisen trendi vaikutti myös muihin organisaatioihin ja nyt Avoindata.fi:ssä on 2224 avointa tietoaineistoa 767 eri organisaatiolta. Tämä on aivan järisyttävä määrä dataa ja siitä varmasti valtaosa on paikkatietoihin liittyvää sisältöä. Enää ei tule edes mieleen, että jotain tietoa ei helposti jostain saisi käsiinsä. Toisin on Ruotsissa, mutta sielläkin ollaan varovaisesti lähdössä avoimelle polulle.
Toinen meidän alaamme järisyttävä tapahtuma oli, kun vuonna 2022 Maanmittauslaitos teki strategisen päätöksen lähteä avoimen lähdekoodin tielle ja kuten Linda blogissaan kertoi, teemme heille tällä hetkellä mm. QGIS-työkalujen kehitystä maastotietokannan ja ilmakuvarekisterien hallintaan. Uskon, että MML:n päätös johtaa samankaltaiseen tapahtumaketjuun kuin avoimen datan osalta, sillä jo nyt Gispolla on nähty valtava koulutustarpeen kasvu, erityisesti QGISin käytön suhteen. Avoimuus on siis voittamassa!
Avoimuus ja Gispo
Ruotsin Gispon toimitusjohtaja Mari on sparrannut ajatuksiaan kanssani nyt jo jonkin aikaa ja Mari on usein tuonut esiin sen, että on eniten vaikuttunut siitä, miten avoin Gispo on yrityksenä. En tiedä johtuuko se näistä meidän työkaluista (avoimesta datasta ja avoimesta lähdekoodista) vai lähtökohtaisesti etänä toimivasta yrityskulttuurista, mutta meillä vaihdetaan todella paljon sisäistä informaatiota keskenämme. Koen, että se on pakko, sillä vaikka jokainen työntekijämme on itsenäinen oma pörröinen hahmonsa, meidän pitää voida myös oppia toisiltamme ja me asiantuntijat olemme ne, jotka avoimen lähdekoodin työkaluilla saamme sen avoimen datan kartaksi.
Voi olla, että kymmenen vuoden sisään tekoäly korvaa osan meidän kaikkien työstä ja toivottavasti se tekee sen mahdollisimman avoimesti. Karttoja voidaan jo nyt tehdä tekoälyllä ja somekanavissa onkin vilahdellut ilmakuvia ja karttoja, jotka ovat täysin keksittyjä. Avoimuutta olisi kirjata karttaan tai koodinpätkään mukaan mikä osio on tekoälyn tuottamaa, mikä pörröisen paikkatietoasiantuntijan.
Meillä Gispolla on se hyvä puoli, että voimme kysyä toisiltamme, jos tekoälykään ei tiedä. Asiakkaiden luona näen usein sitä, että paikkatietoasiantuntija on täysin yksin oman ammattilaisuutensa kanssa organisaatiossa. Itsekin olen kokenut joskus urallani tämän. Se on ihan kauheaa. Gispolla ensimmäinen oma ajatus silloin 2016, kun tulin messiin, oli että ihanaa – täällä on joku keneltä kysyä! Ja aina löytyy joku ratkaisu tai useampiakin. Mitä jos seuraava vuosikymmen avoimuuden saralla onkin itse avoin yhteisö? Kehitetään yhteistä osaamisen pääomaa ja luodaan jotain aivan mielettömän hienoa. Pelastetaanko maailma avoimuudella?
Gispo ja monet muut avoimen lähdekoodin paikkatietoyritykset ovat ihan elävä esimerkki siitä, että avoimuudella voi tehdä kannattavaa liiketoimintaa. Se helpottaa alkuunpääsyä, se helpottaa tiedon vaihtoa eri toimijoiden välillä ja siinä ei jää yksin. Mutta samalla avoimuus voi aiheuttaa avoimuutta, kuten Gispon sloganissa sanotaan. Siitä tulee hyvä mieli.
P.S. Miten olisi FOSS4G-aiheinen alueellinen kiertue ensi syksynä? Saako tulla kylään?
