Avoimen lähdekoodin ratkaisut kunnissa
Toimintafilosofiamme Gispolla perustuu avoimuuteen: tavoitteemme on edistää avoimen lähdekoodin paikkatieto-ohjelmistojen sekä avointen paikkatietoaineistojen käyttöä ja kehitystä kunnissa ja organisaatioissa. Nyt alkavassa blogisarjassamme käsittelemme kuntien avoimen lähdekoodin ratkaisuja eri näkökulmista. Teemoina ovat mm. paikkatietostrategiat kunnissa, QGIS apuna kunnan paikkatietopulmiin, asiakastarinat avoimen lähdekoodin kuntaratkaisuista, tietomallipohjainen tiedontuotanto sekä pilvipohjaiset paikkatiedon prosessit kunnissa. Tässä osassa käymme läpi, mitä erilaisia ulottuvuuksia avoimen lähdekoodin ratkaisuihin liittyy.
Kuntien ICT-hankintoihin kuluu vuosittain huomattava määrä rahaa. Vuonna 2021 kunnat hankkivat tuotteita ja palveluita yhteensä 5 157 726 320,86 eurolla (tutkihankintoja.fi-sivusto). Kuntien ICT-menoeristä suurimman osuuden vie “ohjelmistot, käyttöoikeudet ja ylläpito”, joka kattaa 35% kuntien ICT-menoista (Kuntaliitto, 2021).
Kuntien hankintoja ohjaa hankintalaki, jossa ohjataan kuntia ja julkista sektoria hankkimaan ohjelmistot avoimuuden, läpinäkyvyyden, yhteentoimivuuden, riippumattomuuden sekä joustavuuden periaatteita noudattamalla. Näihin periaatteisiin vastaavat hyvin avoimen lähdekoodin ratkaisut. Ne mahdollistavat mm. sen, että sidosryhmät voivat halutessaan ymmärtää ja seurata tarkasti julkisen sektorin prosesseja, jotka on toteutettu avoimella lähdekoodilla.
Polkuriippuvuus, toimittajalukot ja loukut
Toimittajalukot ovat valitettavan yleisiä kunnissa ja kuntayhtymissä. Niihin johtavat useat eri tekijät. Usein kunnissa on ollut vuosia, jos ei vuosikymmeniä sama järjestelmä. Aikaisemmin on myös saattanut olla tilanne, jossa markkinoilla ollut kuin muutama varteenotettava vaihtoehto kunnan ohjelmistoratkaisuksi. Kynnys teknologiaratkaisujen vaihtamiseen nousee mitä pidempään yritys ja ihmiset käyttävät samaa teknologiaa.
Tietojärjestelmän vaihtaminen toiseen voisi koitua suhteettoman kalliiksi, jolloin järjestelmän jatkokehittämisen kannalta voidaan jäädä riippuvaisiksi nykyisestä toimittajasta. Toimittajalukon vaikutukset usein kumuloituvat ajan myötä ja johtavat näennäisiin kilpailutuksiin tai suorahankintakierteeseen. Kun kunta tyytyy vain yhden toimittajan ratkaisuun, todellinen kilpailutilanne puuttuu ja toimittaja voi suhteellisen vapaasti hinnoitella tuotteensa ja palvelunsa.
Järjestelmästä toiseen vaihtaminen voidaan myös kokea liian ylivoimaiseksi käyttäjistä johtuvista syistä. Vanhasta tottumuksesta halutaan käyttää aikaisempia ohjelmia tai kynnys opetella uusi ohjelma on liian korkealla. Saattaa olla niin, että koko kunnan toiminta on kehitetty tietyn ohjelmiston ympärille. Tällöin kouluttaminen uuden järjestelmän käyttämiseen aiheuttaa suuret kustannukset, mikä voi vaikuttaa haluttomuuteen vaihtaa toimittaja toiseen.
Kun lähdetään liikkeelle avoimen lähdekoodin ratkaisuista, koodi ei ole tällöin yhden toimittajan yksinoikeus vaan koodia voidaan vapaasti kehittää eteenpäin kenen vain toimijan roolissa. Näin voidaan pienentää yhden toimittajan varaan joutumisen riskiä. Kehityksen ja ylläpidon sekä muut mahdolliset työt voi tällöin tehdä joku muukin kuin ohjelmiston alkuperäinen kehittäjä.
Yhteentoimivuus muiden järjestelmien kanssa
Kunnissa ohjelmia tulee koko ajan enemmän ja enemmän ja niiden yhteentoimivuudesta tulee varmistua. Helpointa on tilata koko järjestelmä yhdeltä toimittajalta, jolloin yhteentoimivuus on taattu, mutta tämä maksaa. Avoin lähdekoodi sekä avoimet standardit ja rajapinnat mahdollistavat erilaisten järjestelmien yhteentoimivuuden ilman teknisiä tai oikeudellisia esteitä. Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen prosesseja voidaan myös tutkia ja mukauttaa tarpeen mukaan toimimaan muiden järjestelmien kanssa.
Avoimen lähdekoodin ratkaisuissa kaikki voivat osallistua kehitystyöhön ja ohjelmistovirheet on mahdollista löytää ja korjata nopeasti. Tämä johtaa usein korkeaan laatuun, hyvään tietoturvaan ja yhteentoimiviin ohjelmistoihin. Mitä suurempi avoimen lähdekoodin yhteisö on, sitä enemmän on silmäpareja tutkimassa koodia ja etsimässä virheitä. Usein juuri avoimen lähdekoodin yhteisön koko ja koodin julkisuus varmistavat, että ohjelmistoratkaisu on tietoturvallinen. (Lähde: Coss ry)
Elinkaarikustannukset
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat usein elinkaarikustannuksiltaan kaupallisia vaihtoehtoja edullisempia. Yksi syy tähän on se, että avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat pitkäikäisempiä ja niitä voidaan kehittää eteenpäin yhteisön voimalla. Kehittäminen ei siis riipu yksinomaan yhdestä yrityksestä ja sen taidoista pysyä kehityksen aallon harjalla, vaan kuka vain voi vaikuttaa ohjelman kehitykseen. Yhteisössä on siis voimaa.
Toinen syy elinkaarikustannusten edullisuuteen liittyy siihen, että avoimen lähdekoodin ohjelmiston pystyy ottamaan käyttöön ilmaiseksi ja käyttöä voi skaalata rajattomasti. Ohjelmiston käytön laajentaminen kunnan sisällä vaikuta maksun suuruuteen toisin kuin kaupallisissa, suljetun lähdekoodin ohjelmissa.
Avoimen lähdekoodin ohjelmistoa hankittaessa on hyvä kuitenkin ottaa huomioon muut kulut, vaikka lisenssimaksuja ei synny. Muut kulut tulevat normaaleista, minkä tahansa teknologian käyttöönoton yhteydessä syntyvistä kustannuksista, kuten koulutuksesta, ylläpidosta, tukipalvelusta ja mahdollisista räätälöinneistä. Kiitos avoimen lähdekoodin, kunnat pystyvät kilpailuttamaan ulkopuolisia konsultteja ohjelmistoratkaisun ylläpitoon, ja näin ollen saada kilpailukykyisimmän hinnan. Avoimen lähdekoodin ohjelmistoja käyttävät yritykset voivat etsiä ratkaisuja yhteisön toteuttamista tai yhteistoteutettavista aloitteista, kun taas suljetun lähdekoodin ratkaisuissa kaikki lisätoiminallisuudet ja ylläpito ovat lähtökohtaisesti maksullisia.
Eräs oleellinen seikka elinkaarikustannuksia arvioitaessa on myös ihmisten työaika. Avoimen lähdekoodin ratkaisuilla pystytään räätälöimään juuri asiakkaan tarpeisiin tehty ratkaisu. Usein kaupallisesti lisensoidut ratkaisut ovat universaaleja, eivätkä ne välttämättä istu välttämättä jokaisen kunnan tarpeisiin kuin valettu. Isoissa organisaatioissa asioiden ja toimintojen sujuvuudella on entistä suurempi merkitys. Yksittäisistä hukkatunneista ja -minuuteista kertyy suuri määrä hukattua työaikaa ja euroja. Kun organisaation eri osissa tehtäviä päällekkäisiä tai manuaalisia työvaiheita saadaan poistettua tai automatisoitua, syntyy ohjelmiston elinkaaren aikana merkittäviä kustannussäästöjä. Avoimen lähdekoodin kehitys on nopeampaa ja ketterämpää, ja useat ohjelmistoon liittyvät ongelmat pystyy ratkaisemaan myös itse, jos tarvittava osaaminen löytyy. Suljetun lähdekoodin ohjelmien versiopäivitys ei usein pysty ratkaisemaan ongelmia näin nopeassa tahdissa.
Omat haasteensa avoimen lähdekoodin ohjelmiston käytössä kunnissa asettaa osaamisen puute. Usein avoimet ohjelmat vaativat perehtyneisyyttä, eikä avoimessa koodissa välttämättä ole yhtä sanelevaa tahoa, jolta apua voisi pyytää. Yritykset, kuten Gispo tarjoavat kuitenkin apuaan juurikin näihin tilanteisiin eikä siten ostajaorganisaation tarvitse keskittyä IT-infran pöyrittämiseen tai paikkatieto-ohjelmistojen täysimääräiseen hallitsemiseen, vaan nimenomaan niihin oman organisaation ongelmavyyhtien ratkaisemiseen. Lisää tekemistämme avoimen lähdekoodin kuntaratkaisuista voit lukea aiemmasta blogipostauksesta.
Avoimen lähdekoodin hankintaan kunnissa on COSS ry tehnyt oppaan, johon kannattaa tutustua, mikäli avoimen lähdekoodin ratkaisut kiinnostavat. Opas on luettavissa kuntaliiton sivuilta.
