ArcGIS-käyttäjästä QGIS-käyttäjäksi!
Niin tukipalvelussamme kuin koulutuksissammein kuulemme paljon kysymyksiä, jotka alkavat “Olen ennen käyttänyt ArcGISiä ja nyt haluaisin tehdä tämän saman asian QGISillä. Miten se tehdään?” Useimmiten kysymyksiin löytyy ratkaisu ja asiakas on tyytyväinen. Yleensä siinä vaiheessa, kun joku kysyy kysymyksen ääneen, moni muu on jo ehtinyt miettiä samaa asiaa hiljaa itsekseen. Siksi kokosimme tähän artikkeliin näitä pieniä ja isompia ongelmia ratkaisuineen.
Onko mahdollista käyttää ArcGISillä tehtyjä shapefilejä QGISissä?
ESRI Shapefile on ollut muutaman parin vuosikymmenen ajan suosittu tiedostoformaatti vektorimuotoisen paikkatiedon esittämisessä, joten ei ole ihme, että sen käyttökelpoisuus QGISissä mietityttää. Onneksi voimme vastata, että ESRI Shapefile -tiedostoja voi käyttää suoraan QGIS-sovelluksessa. Tiedoston saa auki avaamalla tason vektoritiedostona esimerkiksi Tasot > Lisää taso > Lisää vektoritaso.
Avautuvasta ikkunasta voi etsiä kolme pistettä -ikonin kautta halutun tiedoston
Suosittelemme kuitenkin luopumaan ESRI Shapefilen käytöstä, jos se vain on mahdollista. Tarkempia perusteluja voi lukea sivustolta: https://switchfromshapefile.org/. Vaihtoehtoisia tiedostomuotoja ovat muun muassa OGC GeoPackage, FlatGeobuf ja GeoJSON.
Miksi ArcGISillä luotu Geodatabase jumittaa QGISissä?
ESRI Geodatabase -termillä voidaan tarkoittaa monta asiaa, yleensä kysymys koskee ESRI File Geodatabasea (FGDB). FGDB on suljettu formaatti, jonka takia on vaikea tietää, miksi se on hidas QGISin puolella. QGIS käyttää monien muiden paikkatieto-ohjelmistojen (kuten ArcGIS, FME) tapaan GDAL/OGR -kirjastoa erilaisten vektori- ja rasteriaineistojen kirjoittamiseen ja lukemiseen. FGDB:n osalta GDAL/OGR:n on toteutettu kaksi ajuria (driver): ESRI File Geodatabase (FileGDB) ja ESRI File Geodatabase vector (OpenFileGDB). Ensimmäinen vaatii toimiakseen erillisiä kolmannen osapuolen kirjastoja, jälkimmäinen on toteutettu ns. reverse-engineering -toteutuksella (tarkempi kuvaus). Kun tiedostoformaatin kuvaus ei ole julkisesti, avoimesti saatavilla, on hyvin vaikea paikantaa mistä mahdolliset ongelmat johtuvat. Todennäköistä on, että QGIS jumittuminen johtuu enemmän QGIS ja GDAL/OGR:n toteutuksesta, kuin varsinaisesti FGDB:n sisällöstä.
Jos mahdollista, suosittelemme siirtymään OGC GeoPackagen käyttöön. Geopackage on avoin, moderni tiedostoformaatti, joka on tuettuna laajasti erilaisissa paikkatieto-ohjelmistoissa. Olemassa olevan FGDB:n voi muuntaa GeoPackageksi, mutta muunnoksessa voi esiintyä ongelmia, jotka liittyvät muun muassa FGDBn rakenteeseen sekä siihen, miten ja millä muunnoksen tekee. Jatkossa on siis järkevintä tallentaa tieto suoraan GeoPackageen.
Miten rasteriaineistolle luodaan ominaisuustietotaulu QGISissä?
Jos rasteriaineistot ovat vielä vieraita, käy kurkistamassa englanninkielinen blogikirjoituksemme: What are rasters?
Raster Attribute Table -lisäosa mahdollistaa attribuuttitaulun tekemisen rasteriaineistolle QGISissä. Lisäosa luo ominaisuustietotaulun käyttäen hyväksi tasolle tehtyä tyyliä ja siihen sisältyvää luokitusta ja värejä. Lisäosan saa asennettua Lisäosat > valitse kaikki ja kirjoita hakukenttään ”Raster Attribute Table”. Lopuksi paina ”Asenna lisäosa”.
Kun lisäosa on asennettu, vaihdetaan visualisointityyli ”yksikanavainen harmaa” -asetuksesta joko monikanavaiseen väriin, Paletted / unique values tai yksikanavaiseen pseudoväriin. Valinta riippuu aineistosta ja käyttötarkoituksesta.
Pääset visualisoimaan aineistoa esimerkiksi painamalla Tasoluettelossa siveltimen kuvaa.
Kun olet valinnut työhösi sopivan tyylin, klikkaa ”Luokittele” ja QGIS luo luokittelun ja värityksen arvoille.
Tämän jälkeen voit muokata luokittelua esimerkiksi määrittelemällä arvojen väritystä uudelleen tai poistamalla tai lisäämällä arvoja. Jos käytät visualisointina yksikanavaista pseudoväriä, voit määrittää yhdelle värille minimi- ja maksimiarvot ja päättää, kuinka moneen luokkaan aineisto jaetaan ja millä tavalla.
Kun olet valmis, voit luoda attribuuttitaulukon klikkaamalla rasteritasoa hiiren oikealla. Avautuvasta valikosta löytyy nyt ”New Attribute Table”.
QGIS kysyy, mihin formaattiin attribuuttitaulukko viedään. Molemmat tarjolla olevat formaatit avautuvat QGISissä samalla tavalla, mutta jos lähetät aineiston eteenpäin, kannattaa varmistaa kumpi on vastaanottajalle parempi. Attribuuttitaulukko tulee uudeksi tiedostoksi samaan kansioon rasteriaineiston kanssa.
Taulukon tietoja voi muokata samaan tapaan kuin vektoriaineistonkin tapauksessa, eli klikkaamalla kynäikonia attribuuttitaulukon vasemmasta yläkulmasta. Sen jälkeen luokkien nimiä, värien väriarvoja ym. voi muokata tai lisätä uusia sarakkeita. RGBA-kanavat saavat omat sarakkeensa ja myös ne käyvät värin määritykseen: Red, Green, Blue ja Alfa (=läpinäkyvyys).
Miten digitointi QGISillä tapahtuu?
Tähän aiheeseen olemme perehtyneet aiemin blogissamme. Digitoinnin perustyökaluja käsitellään artikkelissa Kaavoitus QGISin digitointityökaluilla (osa I), saman artikkelisarjan toisessa osassa perehdytään digitoinnin lisätyökaluihin.
Lisää oppia?
Mikäli mielenkiintosi heräsi, tule kuulemaan ja kyselemään koulutuksiimme QGISin mahdollisuuksista tai ota ongelmatilanteissa yhteyttä tukipalveluumme. Johdanto QGISin käyttöön sopii hyvin toisesta paikkatieto-ohjelmasta QGISiin siirtyville, tutustu myös muuhun koulutustarjontaamme!
Löysitkö virheen? Jäikö joku vaivaamaan?
Korjaamme mielellämme kaikki epätarkkuudet ja virheet, joita mahdollisesti tekstissä on. Voit varata myös henkilökohtaisen neuvonnan, jos asiasi on arkaluonteinen.
